Pääkirjoitukset

Hoitajamitoituksessa on edelleen tarkennettavaa

Hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin ei ole sittenkään yksinkertainen tehtävä. Käytännön toteutus on vielä haastavampi rasti siirtymäajasta huolimatta.
Henkilöstömitoituksen käytännöissä on vielä kosolti selvitettävää. Kuva: Seppo Pessinen
Henkilöstömitoituksen käytännöissä on vielä kosolti selvitettävää. Kuva: Seppo Pessinen

Hallituksen lupaama hoitajamitoitus taipuu käytäntöön kangerrellen. Lausuntokierroksella henkilöstömitoituksen laskentatapaa on arvioitu sekä seikkaperäiseksi että vaikeatajuiseksi.

Kun lakiin kirjataan ympärivuorokautiseen hoivaan sitova mitoitus 0,7 hoitajasta vanhusta kohden aprillipäivästä 2023 lukien, pitäisi kaikille olla selvää, kuinka mitoitus lasketaan yhteneväisesti koko maassa.

Piru piilee yksityiskohdissa, kun välillä yksittäisen työntekijän työajasta vain osa menee asiakastyöhön ja vaihteleva aika ulkopuoliseen välilliseen työhön.

Henkilöstömitoituksen seuranta on ongelmissa, ellei tiedonkeruu toimi yhtäpitävästi ja pitkälti automatisoidusti ilman tulkinnanvaraisuuksia.

Esitysluonnoksen pohjana on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laskentakaava. Hoiva-ala kaipaa perustellusti tietoa siitä, mikä on mitoituksen lopullinen seurantajakso. Pelivaraahan voi olla päivästä viikkoon tai jopa kolmeen.

Laskentamalli johtaa suoraan myös tarvittavan henkilökunnan määrään. Päivittäinen tarkkailu vaatii enemmän käsipareja kuin vaikka viikon malli.

Esitysluonnos arvioi, että henkilöstömitoituksen takia lisähenkilöstön tarve olisi vuonna 2025 kaikkiaan 5300 työntekijää.

Hoitohenkilöstön saatavuus herättää suurta huolta, kun hoitajia siirtyy koko ajan alalta pois ja iso joukko eläkkeelle. Koulutuksen lisäksi on panostettava työoloihin ja riittävään palkkaukseen.

Uuden henkilöstömitoituksen hintalapusta ei ole yksimielistä näkemystä. Arvioitu kokoluokka on neljännesmiljardi vuodessa.

Kaskessa on kaksi isoa kantoa: mistä tavoitetaan muutamassa vuodessa hyvinkin tuhansia uusia hoitajia ja miten valtio taikoo kunnille tähän tarvittavat rahat.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) on myöntänyt, että tällä vaalikaudella rahaa ei yksinkertaisesti ole.

On selvää, että ikäihmisille kuuluu hyvä, laadukas hoito. Käytännön ongelmat odottavat vielä ratkomistaan. Etteivät hoivakodit seuraavaksi etsi vain säästöjä siivouksesta ja ruoanlaitosta.