Pääkirjoitukset

Hoivabisnes kiinnostaa isoja ketjuja

Hämeenlinnan käyttämästä kiertoilmauksesta huolimatta kysymys on vanhuksista, kun puheena ovat ikäihmisten ympärivuorokautisen hoivan paikat.

Pääsääntöisesti niitä kansoittavat yli 75-vuotiaat kaupunkilaiset.

Sosiaali- ja terveysministeriön suositus on, että iäkkäätkin asuisivat kotonaan niin pitkään kuin mahdollista. Se on myös useimpien vanhusten toive.

Suosituksen mukaan ympärivuorokautisessa hoivassa tulisi olla vain 8-9 prosenttia yli 75-vuotiasta asukkaista.

Yksittäisten kertomusten perusteella tuntuu, että hoivapaikkaa on todella vaikea saada. Silti yhä joka kymmenes yli 75-vuotias hämeenlinnalainen asuu laitoksessa – joko kaupungin ylläpitämässä tai yksityisessä palvelutalossa kaupungin subventoimana.

Vanhusten ympärivuorokautisen hoivan ulkoistaminen on ollut suhteellisen helppoa, koska yksityiset yritykset ovat olleet kiinnostuneita rakennuttamaan Hämeenlinnaan palvelutaloja.

Kaupunki on kilpailuttanut alan yritykset. Samaan aikaan on lakkautettu omia yksiköitä, joiden tilat eivät ole enää vastanneet tämän päivän vaatimuksia.

Nyt on ehkä hieman yllättäenkin tullut eteen tilanne, että ympärivuorokautista hoivaa on tarjolla enemmän kuin on tarve.

Tämä on tosin tulkinnallinen kysymys, sillä kynnys kaupungin tukemaan hoivaan on korkea. Kriteerit ovat varsin tiukat.

Omaisista vaikuttaa joskus siltä, että vanhus on kotonaan enemmän tai vähemmän heitteillä, sillä kotihoitokaan ei voi olla paikalla koko ajan.

Itse maksamalla palvelutaloon pääsee täyttämättä kaupungin asettamia kriteerejä, mutta tuolloin lasku on useita tuhansia euroja kuukaudessa.

Tämä myös selittää, miksi kriteerit ovat korkealla.

Kysymys on rahasta, vaikka ensimmäisenä perusteluna aina nostetaan esille se, että vanhukset haluavat asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Sekin on kyllä totta.

Nyt ympärivuorokautisen hoivan paikkoja on tyhjillään.

Koska kaupunki täyttää ensin omat vanhainkotinsa ja palvelutalonsa, tyhjät paikat ovat pääosin yksityisellä puolella.

Se on jo johtanut liikehdintään hoivan kentässä. Esimerkiksi hämeenlinnalainen Nuutintupa on vaihtanut omistajaa yksityiseltä ketjulle.

Se oli aikoinaan uranuurtaja Suomessa, yksi ensimmäisiä yksityisiä vanhusten palvelutaloja koko maassa.

Vanhusten asumispalveluissa on menossa samanlainen kehitys kuin yksityisissä lääkärikeskuksissa. Yksiköt siirtyvät vähitellen isompien yritysten käsiin.

Toimijat ovat samoja, osin kansainvälisiäkin ketjuja. Toivoa sopii, että hoivan tasosta huolehditaan ja verot maksetaan Suomeen.

Asiakkaat tuskin bisnekseltä loppuvat, sillä tilastot kertovat yli 75-vuotiaiden määrän kasvavan koko ajan.

Päivän lehti

3.6.2020