Pääkirjoitukset

Hornetit ja Falconit lentävät yhdessä

Selkämeren yllä alkaa tänään ilmavoimien Hornet-hävittäjien ja Yhdysvaltain F–16 Fighting Falcon -koneiden yhteinen harjoitus.

Ilmaharjoitusta koskeneesta kutsusta nousi kohu tammikuussa. Nyt siitä ei ole enää tietoakaan. Opetus oli sellainen, ettei keskeneräistä asiaa pidä laventaa liikaa varsinkaan vajavaisilla tiedoilla.

Etenkin turvallisuuteen liittyviä asioita on käsiteltävä viileästi oloissa, joissa Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö on aikaisempaa epävakaampi.

Presidentti Sauli Niinistö joutui kommentoimaan asiaa jo siinä vaiheessa, kun hänellä ei vielä ollut ilmeisesti tietoa ilmaharjoituksen sisällöstä. Liikkeellä oli myös väärää ja ennenaikaista tietoa. Puhuttiin muun muassa Virossa järjestettävästä harjoituksesta.

Kun tietoa oli, saatettiin päätös Suomen lähdöstä mukaan tehdä helmikuussa täysin normaalissa järjestyksessä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa.

Suomen osallistuminen Nato-harjoituksiin on muuttunut pitkälle edenneen kumppanuuden aikana jo osin rutiiniksi.

Puolustusministeriön virkamiesjohto joutuukin miettimään aikaisempaa tarkemmin, mistä kaikista asioista on hyvä informoida valtiojohtoa yksityiskohtia myöten.

Johtava Nato-maa Yhdysvallat on Suomen pääyhteistyökumppani ilmavalvonnassa.

On täysin perusteltua, että harjoittelua ja kanssakäymistä tehostetaan ja nimenomaan Suomen ehdoilla. Tahollaan puolustusyhteistyö syvenee samaan aikaan myös Ruotsin kanssa.

Suomen hävittäjälentäjät eivät pysty keskenään harjoittelemaan niin tehokkaasti kuin alkavassa yhteisharjoituksessa, jossa on mukana eri konetyyppejä.

Kahdesta neljään suomalaista Hornet-hävittäjää lentää viikon päivät yhdessä Yhdysvaltain Euroopan ilmavoimien F–16-koneiden kanssa. Mukaan tukikohdistaan lentävät myös ruotsalaiset JAS–39 Gripen -koneet. Lisäksi harjoitukseen lentää Britanniasta asti KC–135 Stratotanker -ilmatankkauskone.

Venäjällä harjoitus voidaan nähdä provokaatioksi, mutta vain, jos niin halutaan. Reaktioita on tässä tapauksessa harvinaisen mahdotonta ennakoida.

Venäjän pohjoisen laivaston joukot määrättiin täyteen valmiuteen viikko sitten. Isot sotaharjoitukset Suomen ja Norjan lähialueilla ovat voimannäyttö venäläiseen tapaan.

Puolustusvoimat tekee sanankäytölläänkin selväksi, ettei ilmaharjoituksessa ole kysymys provokaation puolikkaastakaan. Harjoitusta kutsutaan arkisesti koulutustapahtumaksi, eikä siihen osallistuvissa koneissa ole mukana aseistusta. Samantyyppistä harjoittelua on pohjoisilla alueilla viikoittain.

”Koulutustapahtuma” on todiste siitä, että Suomi hoitaa ilmavalvontansa resursseihinsa nähden tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Silloin ilmavalvonnan hereillä oloa ei tarvitse Venäjänkään ilmatilaloukkauksillaan ainakaan erikseen testata.

Päivän lehti

6.4.2020