Pääkirjoitukset

Huono hetki puhua asemäärärahoista

Niille, jotka odottivat torstaina julkaistulta hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittiselta selonteolta uusia avauksia, jotka muuttaisivat tuttuja käytäntöjä, selonteko on ilmeinen pettymys. Suomi pysyttelee edelleen sotilasliitto Naton ulkopuolella, puolustaa koko maata ja puolustuksen perustana on yleinen asevelvollisuus.

On ilmeistä, ettei hallitus olisi pystynyt yksituumaisena allekirjoittamaan selontekoa, jos jo hallitusohjelmaan kirjattua Nato-kantaa olisi pilkunkaan vertaa muutettu. Hallituksen Nato-myönteisimmät puolueet kokoomus ja ruotsalaiset eivät olisi saaneet vasemmistopuolueita ottamaan edes pientä askelta puolustusliiton suuntaan.

Hallituskin tietää varmasti, ettei Natoon liitytä ilman kansanäänestystä ja kansalaisten enemmistö suhtautuu jäsenyyteen edelleen kielteisesti. Siksi Nato-optio pidetään naftaliinissa eikä sitä aktivoida päivänpolitiikan esityslistalle.

Nyt korostetaan ensimmäistä kertaa eurooppalaista ja erityisesti pohjoismaista yhteistyötä. Painotukselle onkin vankka peruste yksin yhteinen puolustusvälineteollisuus. On Suomen edun mukaista olla yhteistyössä mukana, sillä se pitää yllä ja parhaimmillaan avaa uusia markkinoita suomalaiselle ase- ja ajoneuvoteollisuudelle.

Puolustusministeriön kansliapäällikkö, kenraaliluutnantti Arto Räty tosin varoitti television haastattelussa tuudittautumasta liikaa pohjoismaisen yhteistyön varaan. Sen myötä armeija toki kartuttaa kansainvälistä kokemustaan, mutta yhteistyö ei parhaimmillaankaan turvaa Suomen koko alueellista puolustusta. Sen varmin ja ainoa tae on oma ja riittävästi aseistettu iskukykyinen armeija.

Poliittisesta viisaudesta selonteossa kielii se, ettei se sisällä puolustusmäärärahoista täsmällistä kirjausta. Sen hallitus siirtää sujuvasti seuraajansa päänvaivaksi eikä halua sitoa tulevien päättäjien käsiä.

Puolustushallinnon arvio asehankintojen 50 miljoonan euron korotustarpeesta vuoden 2015 jälkeen on sentään liitetty selontekoon, mutta kantaa siihen ei oteta.

Juuri, kun taloussuhdanne on taittunut taantumaksi ja jo muutaman viikon kuluttua hallitus kokoontuu kiristämään verotusta ja leikkaamaan julkisia palveluita, olisi erityisen huono hetki esittää puolustusvoimille kymmenien miljoonien määrärahoja aseiden ostamiseen.

Vuoteen 2015 saakka armeijassa eletään nyt voimassa olevilla päätöksillä ja määrärahoilla. Uusi hallitus ja eduskunta saavat perinnökseen ensi työkseen osoittaa puolustusvoimille sen tarvitsemat määrärahat. Tarpeita varmasti on, sillä kalusto vanhenee ja hankintoja ei voida loputtomasti lykätä hamaan tulevaisuuteen.

Toisaalta valtion rahatilanne voi jo parin vuoden päästä olla nykyistä parempi. Lamat ja taantumat tulevat ja menevät ja kun uusi talouskasvu alkaa ja vahvistuu, asehankintojakin voidaan tarkastella kokonaan uudessa valossa.