Pääkirjoitukset

Hyvät opetukset unohtuivat

Talouden perusopit unohtuvat järjestään, kun meillä menee hyvin. Nyt kun ei mene, seuraukset näkyvät pahimmalla mahdollisella tavalla.

Hyvät ajat ovat valmistautumista huonoihin, eli vahvan kasvun aikana finanssipolitiikka on pidettävä tiukkana ja kustannusten nousua hillittävä.

Suomessa on tehty kuluneiden kymmenen vuoden aikana juuri päinvastoin. Yhtenä syynä tähän on toki se, että EKP:n korkopolitiikka on sopinut meille huonosti. Korot ovat olleet epäterveen alhaiset talouskasvuumme nähden aina vuoteen 2008 asti.

Vahvan kasvun oloissa hallitus vielä ruokki talouden ylikuumenemista alentamalla vuosittain verotusta. Suurin hyöty valui hyvätuloisille, jolloin kasvaneet tulot eivät enää menneet kulutukseen, vaan sijoituksiin, jotka sitten näkyivät muun muassa asuntojen hintojen ripeänä nousuna.

Korkohyöty suli merkittävässä määrin hintojen nousuun.

Kymmenen vuoden aikana yksin tuloveroa alennettiin miljardeilla.

Taantuman iskiessä neljä vuotta sitten todettiin, että elvytysvarat ovat vähissä. Nyt kun pitäisi yksityistä kulutusta ja yritysten kilpailuedellytyksiä piristää veronalennuksilla, joudutaan tekemään juuri päinvastoin.

Veronkorotukset leikkaavat kotimaista kulutusta ja teollisuudelle langenneet veroluontoiset lisärasitteet heikentävät kilpailukykyä.

Myös työmarkkinoilla tehtiin ratkaisuja, jotka heikensivät taloutemme ennustettavuutta ja toivat pahan vinoutuman palkkakehitykseen.

Kun liittokohtaisilla ja enemmän paikallista sopimista korostavilla ratkaisuilla piti päästä siihen, että korotusprosentit ohjautuvat tuottavuuden ja yrityksen kannattavuuden mukaan, kävi juuri päinvastoin.

Unohtui se tosiasia, ettei sopimuspöydässä paina tippaakaan alan maksukyky, vaan osapuolten neuvotteluasema. Seuraukset olivat sitten nähtävissä. Työvoimapulasta kärsivä hoiva- ja terveyspuoli nousi palkkajohtajaksi.

Merkittävästi suuntausta avitti myös se, että nykyinen pääministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ryhtyi sarisairaanhoitajien kuoppakorotusten puhemieheksi vuoden 2007 vaalien alla.

Tuon jälkeen koko julkisen puolen palkat ryöpsähtivät selvästi aikaisempaa nopeampaan kasvuun.

Nurinkurista tilanteessa on se, että juuri julkisella puolella tuottavuuskehitys on kulkenut takaperoiseen suuntaan, eli tuottavuus on toistuvasti heikentynyt.

Hallituksen eväät ovat nyt vähissä. Se joutuu tekemään julkisen velan kasvun takia ratkaisuja, jotka heikentävät talouden elpymistä ja työllisyyttä. Työnantajan korotuspennitkin ovat nyt tiukassa.

Lopputulokseksi jää se, että Suomi on taas kovan kuurin edessä. Vyötä pitää kiristää äärimmilleen, työttömien armeija kasvaa ja avustusjärjestöjen soppatykeille syntyy jonoja. Paremminvointiyhteiskunnan tavoite vaihtuu pahoinvoinnin kasvun hillintään.

Päivän lehti

5.12.2020

Fingerpori

comic