Pääkirjoitukset

Iskut Syyriaan enää ajan kysymys

Hiekka Syyrian tiimalasista alkaa olla valunut jo loppuun. Kansainvälinen yhteisö, kärkenään Yhdysvallat, Ranska ja Iso-Britannia valmistelevat aseellista puuttumista Syyrian jo kaksi vuotta kestäneeseen veriseen sisällissotaan.

Viimeviikkoiset kaasuiskut osoittautuivat lopulliseksi kamelin selän katkaisseeksi korreksi. Syyrian hallitusta ja maan presidenttiä Bashar al-Assadia on moneen kertaan varoitettu kemiallisten aseiden käytöstä ja tehty selväksi sen seuraukset. Kansainvälinen yhteisö ei yksinkertaisesti siedä Syyrian menettelyä siitä huolimatta, ettei maa ole allekirjoittanut kansainvälistä kemialliset aseet kieltävää sopimusta.

USA:n presidentti Barack Obama on luvannut maansa puuttuvan Syyrian tilanteeseen viimeistään siinä vaiheessa, kun kemiallisten aseiden käytöstä on kiistattomat todisteet. Nyt näyttöä alkaa olla eikä ole epäilystäkään, etteikö presidentti Obama lunastaisi lupauksiaan.

Sotatoimet voivat käynnistyä minä hetkenä tahansa, sillä Välimerelle on viime päivinä keskitetty iskuvoimaa hyökkäyksen käynnistämiseksi. Taistelukaasujen käyttöä tutkiva YK:n asettama asetarkastajien ryhmä poistuu maasta lauantaina ja on ilmeistä, että ainakin siihen asti sotatoimista pidättäydytään.

Yhdysvallat sen enempää kuin muutkaan Syyriaan mahdollisesti iskevät valtiot eivät varmasti halua juuttua pitkään ja uuvuttavaan sotaan. Niinpä lähipäivinä nähtäneen muutama tehokas täsmäisku maan armeijan tukikohtiin, lentokentille, johtokeskuksiin ja muihin joukkojen keskittymiin. Niiden jälkeen tutkitaan iskujen vaikutukset ja harkitaan seuraavia operaatioita.

Kynnys maahyökkäykseen on äärimmäisen korkea, sillä se tietäisi pitkäaikaista sitoutumista sotaan ja väistämättä myös menetyksiä taistelevissa joukoissa.

Läntisten johtajien puheenvuoroissa on korostettu, että sotatoimiin puuttumalla ei ole tarkoitus kaataa maan hallitusta ja presidenttiä. Kysymys on rangaistuksesta kemiallisten aseiden käytöstä.

Jos täsmäiskujen tielle lähdetään, niillä pyritään heikentämään Syyrian armeijan iskukykyä ja sen myötä auttamaan kapinallisia. Kapinallisten sotamenestyskään ei automaattisesti maata rauhoittaisi, sillä kapinallisten joukkokaan ei ole yhtenäinen eikä yhden komentajan alainen.

YK:n turvaneuvosto oli vielä torstaina lähes halvaantuneessa tilassa eikä kyennyt tekemään Syyrian sotaa koskevia päätöksiä. Neuvostossa edustettuina olevat länsimaat olisivat valmiit iskemään, mutta Venäjä vastustaa aseellista puuttumista. Sen kannalla on painoarvoa myös siksi, että se voi veto-oikeudellaan yksin tai Kiinan kanssa kaataa muiden laatiman päätöslauselman.

Yhdysvallat liittolaisineen ei ole tällä kerralla lähdössä soitellen sotaan, kuten aikanaan Irakiin. Toivottavasti liittoutumalla on jo valmiina rauhansuunnitelma, jolla Syyrian sisällissota saadaan loppumaan. Vasta, kun aseet ovat vaienneet, on sijaa kansainväliselle rauhanturvaoperaatiolle. Silloin runnellussa maassa eletään vuotta nolla ja kaikki alkaa alusta.

Päivän lehti

3.6.2020