Pääkirjoitukset

Itäturistit kohentavat kauppatasetta

Uusi vuosi on itänaapurissa Venäjällä suuri juhla samaan tapaan kuin joulu meille suomalaisille. Vuodenvaihteessa ne puolisen miljoona venäläistä, jotka ylittävät Suomen rajan panevat pöytänsä koreaksi juhlan kunniaksi. He kansoittavat Itä- ja Kaakkois-Suomen hotellit ja lomakylät.

Venäläisistä on tullut vuosi vuodelta entistä merkittävämpi asiakasryhmä myös kaupalle. He ostavat kitsastelematta kallista laatutavaraa, kansainvälisiä merkkituotteita. Suomalaiset kaupat ovat myös panostaneet asiakkaisiinsa. Ne ovat palkanneet venäjän kielen taitoista henkilökuntaa ja turistit saavat myös mainoksia, esitteitä, oppaita ja karttoja omalla äidinkielellään.

Venäläisturistit suuntaavat rajan pinnan ohella myös pääkaupunkiseudulle, mutta esimerkiksi Kanta-Hämeessä he eivät toistaiseksi ole kovin huomattava kuluttajaryhmä. Hämeenlinnan ostoskeskuksissa toki venäläisiä näkyy, mutta paljon enemmänkin sopisi. Kauppojen sunnuntaisesta aukiolosta päättävät viranomaiset eivät ole toistaiseksi sallineet pitää Hämeenlinnassa kauppoja auki läpi vuoden, vaikka se on Lahdessa ja Kouvolassa sallittua. Tällaisen viranomaissääntelyn ei enää uskoisi kuuluvan 2010-luvulle.

Venäjän rajan ylitykseen tarvitaan edelleen viisumi puolin ja toisin. Neuvotteluja viisumivapaudesta käydään jatkuvasti Venäjän ja Euroopan unionin kesken. Mitään tarkkaa aikataulua viisumivapaudelle ei ole asetettu, mutta nopeimmillaan se saattaisi tulla voimaan parin-kolmen vuoden kuluttua.

Monet kysymykset ovat edelleen avoimia. Osa niistä on leimallisesti teknisiä, mutta ratkaisematta on edelleen joukko poliittisia kysymyksiä, jotka liittyvät muun muassa Venäjän ihmisoikeustilanteeseen ja sananvapauteen. EU haluaa pitää ne mukana viisumineuvotteluissa, ja siten painostaa Venäjää muuttamaan politiikkaansa.

Viisumivapaus merkitsee kokonaan uutta aikakautta Suomen ja Venäjän välisessä matkailussa. Vuosittain raja-asemien kautta kulkee 10 miljoonaa ihmistä ja viisumivapauden arvioidaan kaksinkertaistavan rajan ylittävien määrän.

Kaupankäynti vilkastuisi puolin ja toisin, viisumivapaudesta seuraisi väistämättä myös kielteisiä lieveilmiöitä. Viisumipakko ja hitaan hankalat rajamuodollisuudet eivät ole tähänkään asti täysin pidätellyt rikollisten puuhia, mutta rajojen lähes esteetöntä avautumista hyödyntäisivät varmasti myös rikolliset ainekset.

Siksi on tärkeätä, että viisumivapaus tulee voimaan vasta sen jälkeen, kun myös venäläisten matkustusasiakirjojen aitoudesta on varmuus. Kestää vielä vuosia, ennen kuin naapurimaassa on teknisiä valmiuksia ottaa käyttöön esimerkiksi biotunnisteilla varustettuja passeja.

Ruuhkat raja-asemilla jatkuvat ja kilometrien mittaiset autojonot matelevat hitaasti eteenpäin. Hankaluudet eivät silti lannista tulijoita, venäläisille Suomi on edelleen mielenkiintoinen länsimaa.