Pääkirjoitukset

Jääkiekkomestarin kaudesta tuskien taival – HPK:ssa on ennenkin noustu murheen alhosta, mutta nyt kurssi ei ole ottanut kääntyäkseen

Ehkä pitkällekin kevääseen jatkuva koronakriisi antaa lajille pahasti poikittaista. HPK:ssa on ennenkin noustu murheen alhosta, mutta nyt kurssi ei ole ottanut kääntyäkseen.
HPK ja SaiPa Lappeenrannasta pelaamassa jääkiekkoliigan ottelua 28.12.2020 Hämeenlinnan Rinkelinmäen tyhjälle katsomolle. Kuva: Pekka Rautiainen
HPK ja SaiPa Lappeenrannasta pelaamassa jääkiekkoliigan ottelua 28.12.2020 Hämeenlinnan Rinkelinmäen tyhjälle katsomolle. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan Pallokerhon kausi jääkiekkoliigassa on ollut katastrofi. Keväällä 2019 suomenmestaruuden taistellut HPK on sarjassa viimeisenä.

Paikka huipulla on pienen seuran ja pienen paikkakunnan resursseilla vaikea saavuttaa, mutta vielä vaikeampi säilyttää. HPK on Hämeenlinnan seudun vahvin brändi, mutta ei ole sitä jumboseurana pitkään.

Altavastaajana jopa perinteisesti pidetyllä HPK:lla on ollut vuodesta toiseen lajin asiantuntijat yllättäneet vahvuutensa. Nyt ne ovat olleet hukassa. Nousuja tähtiin ei ole nähty entiseen tapaan. Toisinaan siihen on tyytyminen. Siksi myös perustason pitää olla riittävä.

Urheilu on aaltoliikettä, ja ennenkin HPK:ssa on noustu murheen alhosta, mutta tällä kerralla kurssi ei ole ottanut kääntyäkseen.

Korjausliikkeitä on odotettu ja toivottu, mutta nyt näyttää siltä, ettei mitään käänteentekevää poppakonstia edes ole. Tiistain uutinen oli sellainen, että HPK:n takalinjoja vahvistavat loppukauden ajan puolustajat Arto Laatikainen ja Markus Kankaanperä sekä maalivahti Eetu Laurikainen.

Suomen suosituin ja eniten tuntoja, myös negatiivisia, herättävä yleisölaji on liigahistoriansa pahimmassa kriisissä.

Ehkä pitkällekin kevääseen jatkuva koronakriisi antaa koko lajille pahasti poikittaista. Osa Liigan ja Mestiksen joukkueista saattaa joutua jopa lopettamaan toimintansa.

HPK:n onneksi sillä on alla mestaruus ja taloudellisesti voitollinen ajanjakso. Muuten HPK olisi myös kuilun partaalla. Nyt tilanteesta, kääntyi se mihin suuntaan hyvänsä, voidaan vielä selvitä. Käänne ei kuitenkaan tule kertaheitolla, vaikka ottelut esimerkiksi avattaisiin nopeastikin taas yleisölle – ja toivottavasti.

Jääkiekko elää ja hengittää yleisöstä, eikä kukaan tiedä, miten pelaaminen tyhjille katsomoille on vaikuttanut urheilullisesti. Taloudellinen vaikutus on selvä: rahat loppuvat, koska kulut joka tapauksessa juoksevat koko ajan. Silti tukea tai juuri edes ymmärrystä valtiovallan taholta ei näy eikä kuulu.

HPK:lle voi asettaa yhden tavoitteen: pelaajien on valmentajan johdolla ja seurajohdon tuella osoitettava, ettei pyyhettä ole heitetty kehään.