Maailma on tietoa täynnä, mutta silti suomalaisen aikuisen ruokavalio on kaukana suositeltavasta.
Näin summasi viikolla Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) FinRavinto-tutkimuksensa tuloksia, jotka saivat turhan vähän julkisuutta. Aihe on kuitenkin erittäin tärkeä.
Ihan vakavasti otettavia ruokablogeja löytyy netistä helposti tuhansittain, mutta asenteet ja tottumukset pysyvät näemmä tiukassa. Suomessa kasviksia, hedelmiä ja marjoja syödään liian vähän, punaista ja prosessoitua lihaa taas liian paljon. Viidesosa aikuisista saa ruoasta puolestaan liian vähän tiettyjä vitamiineja.
Pekoninakit, leikkeleet ja makkarat maistuvat siis edelleen suomalaisille, vaikka lautasella pitäisi olla paljon nykyistä useammin kalaa, vaaleaa lihaa tai palkokasveja. Myös annoskoon tulisi tietenkin olla kullakin aterialla sopiva.
Tavoitteista jäädään joka tapauksessa kovin kauas. Miehistä vain 14 prosenttia ja naisista 22 prosenttia syö THL:n tutkimuksen mukaan suosituksen mukaisesti.
Punaista ja prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä, makkaroita ja nakkeja suositellaan käytettäväksi enintään 500 grammaa viikossa. THL:n mukaan miehistä jopa 79 prosenttia ylittää suosituksen ja naisistakin 26 prosenttia.
Vähäisestä liikunnasta, rasvaisesta ruokavaliosta ja alkoholista johtuen lähes kolme neljäsosaa suomalaisista miehistä ja kaksi kolmasosaa naisista oli edellisvuoden tarkastelussa ylipainoisia. Neljännes suomalaisista aikuisista voitiin luokitella vuonna 2017 lihaviksi.
On kai sanomattakin selvää, että tällaiset luvut ovat aivan liian suuria.
THL:n erikoistutkija Niina Kaartisen mielestä nyt olisi aika kiinnittää ruokavaliossa huomiota erityisesti hiilihydraatin, rasvan ja proteiinin laadun korjaamiseen. Uuden vuoden lupauksista painonpudotus olisi monelle meistä fiksuin, ja ruokavalion muuttaminen olisi helpoin tapa päästä tavoitteeseen.
Riskit omalle terveydelle pienenisivät samassa suhteessa. Elintasosairaudet ovat sitä paitsi jo nyt kansanterveydellinen ja jopa kansantaloudellinen ongelma.
