Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Jätteiden kierrätykseen on pantava lisää puhtia

Jätteiden hyödyntäminen korvaa pannaan asetetun yhdyskuntajätteiden kaatopaikkasijoittamisen, Kuva: Pessinen Seppo

Suomalaiset ovat onnistuneet vähentämään hiukan kotitalousjätteidensä määrää ja parantamaan kierrätystä, mutta kohentamisen varaa on.

Euroopan unionin mukaan yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulisi nousta 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Koko Suomessa lukema on vähän yli 40 prosenttia. Jätteiden lajittelua ja kierrätystä on siis tehostettava selvästi.

Suomen ympäristökeskus selvitti 13 kuntaseudun kotitalouksien jätteiden määrää ja kierrätysastetta viime vuonna. Mukana Kanta-Hämeestä olivat Circwaste-kiertotaloushankkeeseen kuuluvat Forssa ja Riihimäki.

Vuotuinen jätteiden määrä on nyt selvitetyillä seuduilla yhä korkea, yli 342 kiloa asukkaalta. Kierrätysaste on täpärästi yli 50 prosenttia.

Selvitys on laajuudessaan ja yhtenäisyydessään uraauurtava. Riihimäen ja kuuden muun seudun jätehuoltoyhtiöt pystyivät sentään toimittamaan tiedot, joissa kotitalousjätteet oli eritelty kaikesta yhdyskuntajätteestä.

Kotitalousjätteiden kierrätys onnistuu varsinkin taajamissa, joissa alkaa olla varsin kattavasti taloyhtiöillä biojäteastiansa sekä keräyspisteensä kartongille, paperille, lasille, metallille ja uusimpana muoville.

Paljon on kiinni kuluttajien omasta viitseliäisyydestä – etenkin jos asuu omakotitalossa ja haja-asutusalueella, jossa pitkät etäisyydet tekevät kierrätyksestä vaivalloisempaa.

On selvää, että korkein kotitalousjätteen kierrätysaste saavutetaan niillä seuduilla, joilla biojätteen lajittelu on tehokkainta.

Pelkkä hyvä pyrkimys vähentää jätteitä ja lisätä kierrätystä ei riitä. Seutukunnat kaipaavat lisää dataa ja tilastopohjaa voidakseen arvioida toimiensa tehoa ja kotitaloudet lisää tietoa ja valistusta. Erilliskeräystä voi tehostaa ja asettaa yhdyskuntajätteelle alueelliset kierrätysvelvoitteet. Tarvitaan myös entistä enemmän materiaalien uusiokäyttöä.

Kiertotaloutta pitää edistää kaikkialla yhteiskunnassa. Se säästää energiaa, luonnonvaroja ja jätehuoltokustannuksia.