Pääkirjoitukset

Jätteiden kierrätys ei parane kivuttomasti

Suomalaisilla riittää tehtävää, että tulevaisuuden kierrätystavoitteet täyttyvät. Jätemuovin vieminen ulkomaille tuntuu ristiriitaiselta.
Uusi jätelaki on tuomassa muun muassa pakollisen biojätteen kierrätyksen taajamien kiinteistöihin. Kuva: Esko Tuovinen
Uusi jätelaki on tuomassa muun muassa pakollisen biojätteen kierrätyksen taajamien kiinteistöihin. Kuva: Esko Tuovinen

Jätteet koskettavat meitä kaikkia. Jätämme niitä jälkeemme käytännössä joka päivä – osa enemmän, osa vähemmän.

Ihmisten into lajitella jätteitään vaihtelee suuresti. Helppouteen vaikuttaa myös esimerkiksi asuinpaikka ja etäisyydet kierrätyspisteisiin.

Suomen pitäisi parantaa jätteiden kierrätystään selvästi. Pari vuotta sitten hyväksytty EU:n kiertotalouspaketti asettaa kovat tavoitteet.

Näihin tavoitteisiin pohjautuvaa uutta jätelakia eduskunta käsittelee syksyllä.

EU-tason tavoitteiden mukaan esimerkiksi viiden vuoden päästä Suomen pitäisi kierrättää muovipakkauksistaan puolet, kun nyt kierrätysaste on noin neljännes.

Suomalaisia on yritetty viime vuosina kiihtyvällä tahdilla opettaa ja patistaa parempaan muovin kierrätykseen.

Siihen nähden tuntuukin ristiriitaiselta, että muovijätettä viedään enenevissä määrin Ruotsiin ja pian myös Saksaan (HäSa 30.6.), koska Riihimäellä sijaitsevan Suomen ainoan muovijalostamon kapasiteetti ei riitä.

Fortumin mukaan investoinnit uusiin muovijalostamoihin Suomessa ovat jäissä uuden jätelakiesityksen tuoman epävarmuuden vuoksi.

Jätehuolto herättää tunteita.

Luontoon heitetyt roskat tai ylitäysinä julkisilla paikoilla pursuavat roska-astiat pilaavat monen mielen eritoten näin kesällä. Ne olisi syytä siivota nopeasti pois.

Toisaalta taas Hämeenlinnan ja Riihimäen seudulle kaavailtu uusi jätehuollon perusmaksu on herättänyt asukkaissa voimakasta vastustusta. Esityksen mukaan maksun suuruus olisi muutama kymppi vuodessa.

Forssan seudulla perusmaksua jo peritään.

Ravintoloita taas huolettaa mahdollinen velvoite kirjata elintarvikejätteen määrä.

Järjestelmän uskottavuus ja tasapuolisuus ei kestä myöskään vapaamatkustamista. Esimerkiksi Hämeenlinnassa viime syksyn tiedon mukaan tuhannet kiinteistöt luistivat pakollisista jätemaksuista ja veivät roskansa kuka ties minne.

Tavoitteet parantaa kierrätystä ovat sinänsä hyviä ja kannatettavia, mutta näyttää, että ne eivät täyty ilman kitkaa ja kipua.

Päivän lehti

13.8.2020