Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen vakuutti keskustelutilaisuudessa Hämeen liiton hakevan tilannekuvaa, ei sitoutumista mihinkään vaihtoehtoiseen sote-ratkaisuun. Kuva: Tapio Tuomela
Pääkirjoitukset

Jos sote kaatuu, tarvitaan suunnitelma B

Kanta-Hämeen seutujen on tässäkin kysymyksessä vaikea löytää yksimielisyyttä.

Itä-Suomen ja myös Päijät-Hämeen kunnat ovat viime vuosina perustaneet omat maakunnan kokoiset sote-kuntayhtymänsä.

Niistä on helppo siirtää palvelujen järjestäminen uusille maakunnille, jos sellaiset syntyvät. Tietysti taka-ajatuksena on myös ollut varautuminen siihen, että valtakunnallinen sote-uudistus kariutuu.

Kanta-Hämeessä on kolmen vuoden takainen löyhä välipuhe siitä, että jos sote taas menee kiville, maakunnallinen kuntayhtymä tulee ajankohtaiseksi.

Vihdoin Hämeen liitto on herännyt kyselemään kunnilta, ollaanko yhä samaa mieltä. Vaikka vastausta on muotoillut vasta Hämeenlinna, kuntayhtymän perustaminen ei taida saada suosiota.

Kaikki kunnat eivät edes halua ottaa asiaan kantaa ennen kuin valtakunnallisen uudistuksen kohtalo selviää.

Alkuviikosta Forssassa pidetyssä keskustelutilaisuudessa asiantuntijat veikkailivat, että uudistuksella on yhä kohtalaiset mahdollisuudet tulla hyväksytyksi eduskunnassa.

Kaikki ovat kuitenkin sitä mieltä, että jonkinlainen reformi on pakko tehdä. Se taitaakin olla ainoa asia, josta Kanta-Hämeen sote-kuvioissa ollaan yhtä mieltä.

Hämeenlinnassa valtuusto käsittelee Hämeen liitolle annettavaa lausuntoa siltä pohjalta, että sairaanhoitopiiri voisi toimia koko soten alustana. Eli erikoissairaanhoidon lisäksi myös perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi siirrettäisiin sairaanhoitopiirin järjestettäviksi.

Jos uudistus kaatuu, Riihimäen seudulla on halua tunnustella siirtymistä kokonaan Uudenmaan maakuntaan. Se uhkaa koko Kanta-Hämeen tulevaisuutta.

Forssan puolessa ainakin vahva vaikuttaja Sirkka-Liisa Anttila (kesk.) ajaa seudullisia kuntayhtymiä järjestämään perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut.

Monien huolena on lähipalvelujen säilyminen, olipa uudistus sitten valtakunnallinen tai maakunnallinen.

Säästöjen ja leveämpien hartioiden ohella sote-uudistuksella tavoiteltiin alun perin perusterveydenhuollon vahvistamista ja sujuvia hoitoketjuja eli raja-aitojen kaatamista sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon väliltä.

Ne ovat hyviä tavoitteita edelleen. Jos uudistusvaihtoehtoja joudutaan pohtimaan, valmistelu on syytä tehdä palvelut, ei hallinto, edellä.