Pääkirjoitukset

Joukkoliikenne liikehtii

Liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) haluaa linja-autoliikenteeseen lisää toimijoita ja kilpailua.

Viesti on, että linja-autoliikenne avautuu kilpailulle tai itkee ja avautuu kilpailulle. Sitä edellyttää myös joukkoliikennelaki.

Kyse on enää siitä, miten ja koska temppu tehdään.

Ministeriö ehdottaa, että linja-autoliikenteen suunnitteluvastuu siirrettäisiin jo kesään 2014 mennessä kunnille ja ely-keskuksille.

Ne vastaisivat jatkossa bussireittien ja aikataulujen suunnittelusta. Myös lippujärjestelmä olisi niiden vastuulla.

Joukkoliikennelaki astui voimaan vuonna 2009, mutta siihen liittyy ensi vuoteen jatkuva siirtymäaika. Käytännössä siirtymäajan liikennöintisopimuksia on kuitenkin voimassa aina vuoteen 2019 asti.

Esimerkiksi Hämeenlinnan seudulla viimeiset siirtymäsopimukset päättyvät vuonna 2017. Vasta sen jälkeen on mahdollista muodostaa järkeviä liikennöintikokonaisuuksia ja kilpailuttaa ne.

Alan yritykset ja niiden edunvalvoja Linja-autoliitto pitävät ensi vuoteen tähtäävää aikataulua liian tiukkana ja ovat vaatineet jatkoaikaa valmistautumiseen.

Lisäksi ne epäilevät, että tarkoituksena on ottaa yhteiskunnan haltuun suurten kaupunkien tuottava linja-autoliikenne. Samat tahot kyselevät, miten käy syrjäkylien kannattamattoman liikenteen.

Liikennöitsijät paheksuvat sitä, että linja-autoreitit suunnittelee ja kilpailuttaa viranomainen.

Heidän mielestään heillä itsellään on siihen paljon parempi asiantuntemus. Kukapa yrittäjä ei mieluimmin kilpailuttaisi itse omaa toimialaansa.

Aikaisemmin liikennöitsijät ovat ikään kuin omistaneet ajamansa linjat. Uuden yrittäjän on ollut lähes mahdoton tunkeutua linjaliikenteeseen.

Kilpailu on nykyaikaa ja useimmiten myös asiakkaan etu. Taitavassa kilpailutuksessa palvelun tuottajan valinnassa vaikuttavat pelkän hinnan ohella esimerkiksi laatu ja henkilöstön asema.

Hämeenlinnassa päästiin jo kokemaan kilpailutuksen varjopuolia. Bussinkuljettajat joutuvat heittopusseiksi, ellei heidän asemastaan ole työnantajien ja ammattiliiton kesken tehty sopimusta.

Lahden seudulla on sopimus, joka pyrkii takaamaan työntekijän aseman, vaikka palvelua tuottava yhtiö vaihtuisi.

Tosin täällä tehty kohukilpailutus kuuluu vielä siirtymäkauden piiriin ja koski vain kaupungin tukemia, kannattamattomia linjan osia.

Joukkoliikenteen lainsäädäntöön vihkiytymättömän on hyvin vaikea pysyä kärryillä uudistuksesta. Liikenneministeriö ei ole antanut ohjeita liikenteen kilpailuttamisesta ja pelisäännötkin ovat levällään.

Niin viranomaiset kuin alan toimijatkin ovat suuren epätietoisuuden vallassa. Siinä mielessä uudistus muistuttaakin suurta kuntauudistusta.