Pääkirjoitukset

Joukkoliikenne uhkaa näivettyä maaseudulla

Henkilöliikenne ei ole enää entisellään. Kasvanut kilpailu joukkoliikenteessä on saanut kyllä matkustajia liikkeelle ja puristanut kaukoliikenteen bussien ja junien lipunhinnoittelua, mutta linja-autojen paikallisliikenne on pulassa maaseudulla ympäri maan.

Peruspalvelutaso on valtion ja kuntien rahapulan vuoksi maaseudulla vaarassa.

Joukkoliikenteen tarjonnassa on Kanta-Hämeessäkin puutteita erityisesti ilta- ja viikonloppuliikenteessä. Monessa maaseutukunnassa liikennöinti kuntien välillä pyörii pitkälti ely-keskusten ostovuorojen varassa.

Yhteiskunta tukee muun muassa haja-asutusalueen joukkoliikennettä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja koulujen kuljetuksia, eikä näille tarpeille ole näkyvissä loppua.

Ely-keskuksen vähentyvät määrärahat ja matkustajat sekä kasvavat kustannukset ovat ajaneet yhteiskunnan karsimaan hankintoja, joille olisi palvelutasomäärittelyn perusteella tarvetta.

Usko julkiseen liikenteeseen on horjunut, vaikka peruspalvelutason turvaamista on pyritty korostamaan niin hallitusohjelmissa kuin valtion talousarvioissa ja liikennepoliittisessa selonteossakin.

Harvaan asuttu ja väestöään hiljalleen menettävä maaseutu ei tarjoa pitävää pohjaa markkinaehtoiselle, lipputuloilla toimivalle liikenteelle. Matkustajien ja määrärahojen lasku on kimurantti yhtälö. Maaseudulla joukkoliikenne toimii yhä enemmän osittain kutsupohjaisen palveluliikenteen voimin.

Henkilöliikenteeseen etsitään uusia malleja monilla seuduilla eri toimijoiden kehitysprojekteissa, joissa on hyvä kuunnella myös kyläläisten tarpeita.

Joukkoliikennereittejä ja -keinoja on mietittävä eri tavalla, sillä vanha malli alkaa olla aikansa ajanut. Haastavana tavoitteena on yhdistää nykyisiä monen eri toimijan hajanaisesti ohjaamia kuljetuksia toimivaksi, kustannustehokkaaksi kokonaisuudeksi. Palvelusetelillekin on kysyntää.

Tuntuisi luontevalta, että samaan autokyytiin pääsisivät kaikki hallinnonrajoista riippumatta. Toivottavasti uudistus ei kaadu yksisilmäiseen oman tontin varjeluun, vaikka väännöstä voi tulla tiukka.

Autottomille kansalaisille on tärkeintä, että liikkuminen paikasta toiseen onnistuu kohtuukustannuksin ja kulkukeinoja on tarpeelliseen aikaan.

Päivän lehti

2.6.2020