Pääkirjoitukset

Joukkomurhaajasta tuli oikeuskiista

Norjassa viime heinäkuussa 77 ihmistä murhanneen Anders Behring Breivikin oikeudenkäynti sai tiistaina uuden käänteen, kun mielentilatutkimus totesi hänet tekohetkellä syyntakeiseksi.

Hän toisin sanoen tiesi, mitä oli tekemässä jättäessään voimakkaan pommin Oslon keskustan hallintorakennuksen eteen ja teloittaessaan ihmisiä ampumalla norjalaisella saarella.

Tutkimuksen tulos on erittäin merkittävä ja samalla hämmentävä, sillä ensimmäisessä mielentilatutkimuksessa hänet luokiteltiin mielisairaaksi, joka ei ole vastuussa teoistaan.

Rikoksensa tunnustanut 33-vuotias oli jo matkalla pakkohoitoon, nyt hän saattaa päätyä teoistaan vastuullisena vankilaan.

Tuoreen tutkimuksen mukaan Breivik on erittäin itsekeskeinen ja hän potee vakavaa narsistista persoonallisuushäiriötä. Taudin kuvaan kuuluu suuruudenhulluus ja halu päästä kuuluisaksi. Breivik ei pysty ymmärtämään ja käsittelemään tuskaa, jonka on aiheuttanut.

Norjassa vaadittiin ja vastustettiin toista mielentilatutkimusta. Sen puolesta puhuivat ne, jotka haluavat Breivikin rikollisena oikeuden eteen vastaamaan koko maailmaa järkyttäneestä joukkomurhasta.

Toisen mielentilatutkimuksen tekeminen oli perusteltua. Tämän puolesta todistaa tietysti se, että tutkimuksen tulos on aivan toinen kuin ensimmäisen.

Ensi viikolla alkavasta oikeudenkäynnistä vastaavat on kovan paikan edessä: tuomarit joutuvat ottamaan kantaa mielenterveyden huipputason asiantuntijoiden linjauksiin.

Mikä oli syytetyn mielentila rikosten tekohetkellä? Tähän kysymyksen oikeutta jakavien on pakko rakentaa vastaus, joka puolestaan sanelee syytetyn kohtaloa.

Mielenterveyden tutkiminen ei ole helppoa, tässä tapauksessa se on vielä poikkeuksellisen vaikeaa, sillä Breivikin teko oli kokonaisuutena syvä sukellus ihmismielen äärimmäisyyteen.

Oikeuden on rakennettava kantaa käsitteisiin terve ja sairas – tai ehkä jotain siltä väliltäkin. 77 sivullisen julma murhaaminen, sekavat puheet ja täydellinen katumuksen puute tekevät selväksi sen, ettei Breivik voi olla ainakaan täysin terve.

Mielentilatutkinnassa on myös raadollinen puoli. On mahdollista, että toinen tutkijaryhmä halusi päästä otsikoihin ensimmäisen tutkinnan kumoavalla lausunnolla.

Tieteen maailmassa koulukunnat tapaavat myös riidellä keskenään.

Ihmisen mielen tutkinnassa on myös lukuisia koulukuntia, jotka painottavat – tietysti tutkimuksiin vedoten – eri asioita muun muassa juuri mielentilatutkimuksissa.

Kun tilanne on tämä, tutkijat päätyvät joskus hyvin erilaisiin arvioihin yksin tutkittavan käytöstä seuraamalla.

Pääasia on lopulta se, että Breivik pysyy lukkojen takana, joko vankilassa tai sairaalassa. Hän ei voi palata tällaisen teon jälkeen yhteiskunnan vapaaksi jäseneksi.

Norja ei ole paluuseen koskaan valmis.