Pääkirjoitukset

Julkinen virka, julkinen haku

Järjestelmän täytyy olla jotenkin mätä, jos kaikkein kovimpien nimien ei edes oleteta osallistuvan kaupunginjohtajan julkiseen hakuun.

Kuka julkiseen hakuun osallistuu, jos se merkitsee heti leimautumista kakkosketjun kandidaatiksi?

Kunnanjohtajan virka poikkeaa muista kunnallisista tehtävistä siinä mielessä, että virantäytössä on mahdollista ottaa huomioon kelpoisuusehdot täyttäviä ehdokkaita, jotka eivät ole paikkaa hakeneet.

Tämä ei ole mikään hämeenlinnalainen keksintö, vaan kuntalain sallima poikkeus.

Sitä käytettiin reilu vuosi sitten muun muassa Vantaalla, kun Jukka Peltomäen (sd.) farssimainen piipahdus kaupunginjohtajana piti äkkiä paikata todella uskottavalla uudella kaupunginjohtajalla.

Ohi varsinaisten hakijoiden kaupunginjohtajaksi pyydettiin Kuntaliitosta Kari Nenosta (sd.). Hän kieltäytyi ensin, mutta sitten Vantaan johtavat poliitikot tekivät tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä.

Sopii kuitenkin kysyä, onko kaupunkilaisten ja virkaa hakeneiden kannalta oikein, että julkisesti haussa olevaa julkista virkaa täytetään jossain suljettujen ovien takana.

Hämeenlinnaan haki kaupungin omasta organisaatiosta kaksi kyvykästä miestä. Molemmilla on näyttöä myös johtamistaidoista.

Muista hakijoista ei tässä vaiheessa paljon tiedetä paitsi, että Akaan kaupunginjohtaja Aki Viitasaari (sd.) on kovan luokan hiihtäjä. Meriitti sekin.

Suostumusmenettelyä on perusteltu sillä, että julkinen haku voi panna nykyisen työnantajan epäilemään hakijan sitoutumista ja tyssätä nousujohteisen uran.

Millaisia ovat organisaatiot, joissa katsotaan pahalla sitä, että johtaja tai kuka tahansa työntekijä pyrkii urallaan eteenpäin?

Tuskin kovin moni siitä nauttii, että hakuprosessin kuluessa on vapaata riistaa. Vahvuuksia, mutta erityisesti heikkouksia ruoditaan erilaisilla foorumeilla.

Toisaalta kaupunginjohtajan virka on mitä suurimmassa määrin julkinen.

Selkänahan pitää olla kohtalaisen parkkiintunut, sillä palaute voi olla välillä kiivasta ja suoraa. Siinä mielessä avoin julkinen hakuprosessi karsii jyvät akanoista.

Hämeenlinnassa perustellaan suostumusten kyselyä myös sillä, että näin saadaan kaupungille paras mahdollinen kaupunginjohtaja. Toivottavasti tämä pitää paikkansa.

Uudella kaupunginjohtajalla on edessään monia suuria kysymyksiä. Kaupungin talous ei ole oiennut suunnitellussa aikataulussa. Yleiset talouden näkymät ovat yhä synkät.

Samaan aikaan kaupunkia pitäisi kuitenkin kehittää siten, että se kiinnostaa niin uusia asukkaita kuin yrityksiäkin.

Olivatpa nykyhallituksen sote-linjaukset millaisia tahansa, näillä aloilla on joka tapauksessa iso remontti edessä. Puhumattakaan kunta- ja maakuntauudistuksista.

Kaukonäköisyydellä ja yhteistyökyvyllä on nyt käyttöä.