Pääkirjoitukset

Julkisen omaisuuden kunnosta pidettävä huolta

Rakennusinsinöörien liitto kokoaa joka toinen vuosi asiantuntija-arvion Suomen rakennetun omaisuuden tilasta. Roti-selvitys tarjoaa puolueetonta tietoa asiantuntijoille, kansalaisille ja päätöksentekijöille.

Uusimmassa raportissa rakennetun omaisuuden tilaa kuvataan tyydyttäväksi, mutta rakennusten ja liikenneväylien korjausvelkaa jatkuvasti kasvavaksi. Maanteiden korjausvelka on arviolta 2,4 miljardia euroa. Jos rahoitustaso pidetään ennallaan, korjausvelka kasvaa noin 100 miljoonaa euroa vuosittain.

Suomen julkinen liikenneverkko sisältää melkein puolimiljoonaa kilometriä tie-, rata- ja vesiväyliä, kymmeniä satamia ja lentokenttiä. Selvityksessä arvioidaan Suomen liikenneinfrastruktuurin arvoksi noin 55 miljardia euroa. Suurimman osan, 80 prosenttia, muodostavat valtion maantiet, kuntien katuverkko sekä metsäautotiet ja muut yksityistiet.

Valtion ylläpitämien teiden lisäksi myös kuntien tiet ja kadut ovat usein huonokuntoisia. Kuntien liikenneinfrastruktuurin korjausvelka on arvioitu noin 2,5 miljoonaksi euroksi. Monen autoilijan matkanteko on turhan hidasta ja vaarallista päällystevaurioisilla teillä.

On huonoa julkista taloudenpitoa antaa rakennetun omaisuuden rapautua kiihtyvällä tahdilla. Korjaamisella olisi sekä suoria että välillisiä työllisyysvaikutuksia.

Kuntavaaliehdokkaat nostavat vaalikampanjoissaan yleensä esiin vanhusten ja lasten asiat – hyvä niin. Silti huomiota tulisi kiinnittää nykyistä selvästi enemmän kuntien infrastruktuurin kunnossapitoon.’

Suomen rakennuskannan korjausvelka on jo 30–50 miljardia euroa.

Liikenneväyläverkossa korjausvelkaa on viisi miljardia ja yhdyskuntateknisissä järjestelmissä lähes miljardi.

Julkisten rakennusten kunto tulisi nähdä tärkeänä terveyden ja toimintojen kannalta. Huono sisäilma sairastuttaa ja aiheuttaa työ- ja opiskeluajan menetyksiä. Inhimillisten kärsimysten lisäksi sisäilmahaitat näkyvät työajankäytössä ja sairauskuluissa.

Päivän lehti

1.6.2020