fbpx
Pääkirjoitukset

Jytky ei sula kokonaan

Perussuomalaisten kannatus laskee kuin lehmän häntä. Eduskuntavaaleissa tuli yli 19 prosentin kannatus ja viime kesäkuussa suosiokäyrä näytti jo 23 prosenttia.

Sitten alkoi kylmä kyyti, ja vapun alla kannatuslukemat näyttivät enää 14,1 prosenttia. Jytky sulaa, kirjoittivat lehdet.

Huippukannatus toki on tipotiessään eikä palaa, mutta kokonaan ei jytky sula. Pitää ottaa huomioon se, mistä perussuomalaiset lähti. Puolue pinnisteli pitkään muutaman prosentin kannatuslukemissa.

Vuoden 2006 presidentinvaaleissa puheenjohtaja Timo Soini nousi parrasvaloihin muista ehdokkaista poikkeavalla retoriikalla. Hän oli hauska ja pirteä poikkeus muuten niin vakavien ehdokkaiden joukossa.

Soini nousi median lellikiksi. Hänestä haluttiin tietää yhä enemmän. Kun tuon henkilökohtaisen medianosteen lisäksi julkista keskustelua virittivät vaalirahaskandaali, maahanmuutto, eurokriisi ja homojen oikeudet, syntyi jytkylle otollinen kasvupohja.

Nyt nuo aiheet kyllästyttävät kansalaisia, Soinin veto hiipuu kunnon ja innon laskiessa, eikä eduskuntaryhmältä tule uusia uskottavia avauksia. Enemmänkin on nähty rimanalituksia ja törttöilyjä, jotka leimaavat jo koko eduskuntaryhmää.

Suosion lasku on tätä taustaa vasten täysin odotettu. Odotettu se on senkin takia, ettei perussuomalaisten kaltainen populistinen puolue ole missään Euroopan kolkassa kyennyt pysyvästi yli kymmenen prosentin kannatukseen. Yksittäiset korkeat kannatuspiikit sen sijaan ovat populistipuolueille ominaisia.

Näissä suosiohuipuissa näkyy vahvasti protesti ja kyllästyminen vallassa olevia poliittisia ryhmittymiä vastaan. Näin tapahtui myös Suomessa.

Kun protestit on sitten esitetty, palaavat protestoijat päiväjärjestykseen. Joko kierretään vaaliuurnat tai äänestetään sitä entistä tuttua ja turvallista. Jotain oireellista on siinä, että kun perussuomalaisten suosio hiipuu, nousee demarien kannatus.

Timo Soini arvioi ennen puolueensa suosion kasvua, että perussuomalaiset voi ottaa poliittisesta kentästä kymmenen prosentin siivun. Sille on sosiaalinen tilaus.

Samansuuntaisia olivat myös puolueen kansanedustajan Juho Eerolan arviot. Hän puhui puolueen kymmenen prosentin kovasta ytimestä, joka jää hypen haihtuessa.

Pitää muistaa, ettei perussuomalaisten kannatus viime kunnallisvaaleissa ollut kuin puolet tästä. Eli, jos tuo kova ydin jää, tuplaa puolue äänisaaliinsa edellisistä kuntavaaleista. Jo sellaisenaan se olisi historiallinen tulos.

Kannatuksen nopea lasku tulee perussuomalaisille sikäli huonoon aikaan, että parhaillaan haalitaan kuntavaaliehdokkaita. Voittajien kelkkaan hypätään helposti. Nyt kun suosiokäyrä laskee, nousee mukaan lähtökynnys samassa suhteessa.

Ay-vaaleissa perussuomalaiset vetivät jo vesiperän. Ehdokkaita ei saatu odotetusti ja vaalitulos jäi perin laihaksi. Se oli iso pettymys etenkin Matti Putkoselle, joka hyppäsi ay-lobbarin postilta Soinin kelkkaan.

Menot