Pääkirjoitukset

Kääriäinen toivoi ehkä liikaa

Keskustan veteraanipoliitikko – ensimmäisen kerran vuonna 1987 eduskuntaan valittu – Seppo Kääriäinen vetoaa omiinsa. Hänen mielestään tuore puoluejohtaja Juha Sipilä tarvitsee nykyistä paremman työrauhan.

Puolueensa tilasta, matalasta kannatuksesta, huolestunut pohjoissavolainen katsoo kauas, sillä hänen mielestään Sipilän todellinen testi on kolmen vuoden päässä, vuoden 2015 eduskuntavaaleissa.

Kääriäinen käyttää tätä nykyä puolueessa lähes yksin isännän ääntä. Näin myös siksi, että kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen on ollut vaitonainen hävittyään keskustan puoluejohtajan vaalissa. Kääriäistä epäilemättä myös kuunnellaan.

Tunnelma keskustassa on hermostunut, mistä kertoo Kääriäisenkin esiintulo. Keskustaväki on koetuksella, kun kannatus keikkuu 15-16 prosentissa, perussuomalaiset hengittää niskaan ja kuntavaaleissa on puolustettavana maan suurimman kuntapuolueen asema.

Keskustan hienoista tuskaa selittää se, että Sipilän noususta puoluejohtajaksi odotettiin liian paljon liian nopeassa aikataulussa. Puolueen tila on monella mittarilla vakava, joten ei kannatuksen kääntäminen onnistu puoluejohtajan – oli hän kuka tahansa – taikatempulla.

Puoluetta kurittaa myös pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus. Se on ainakin toistaiseksi onnistunut tehtävässään laskettua paremmin. Vauhtia on lisännyt varsinkin SDP – ja erityisesti valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.

Kaikesta huolimatta voi kysyä, onko Kääriäisellä aihetta vaatia Sipilälle työrauhaa. Kuka sitä on häirinnyt? Keskustassa on pientä jupinaa, siihen kuitenkin kaikkien puolueiden johtajat joutuvat tottumaan suosion huipullakin.

Seuraaviin eduskuntavaaleihin tähtääminen on vetoomus kärsivällisyyden puolesta. Tuskin Kääriäinen itsekään uskoo, että hänen toiveensa toteutuu.

Jos keskusta kuittaa kuntavaaleissa rökäletappion ja kannatus pysyy matalalla, puolueen kenttäväen valittavana on kaksi vaihtoehtoa: puoluejohtajaa pitää taas vaihtaa tai sitten tottua mahdollisuuteen, että keskustan suuruudet päivät ovat historiaa.

Sipilän koeaika tuskin voi kestää kolmea vuotta. Johtajan asema on tutun kova: tulos tai ulos.

Häneltä on helppo vaatia lisää räväkkyyttä ja hallitusta kohti lähteviä avauksia. Paikallaan olisi kuitenkin muistaa, että Sipilän valinnassa painoi hänen poliittinen puhtoisuutensa eikä taitonsa kiihottaa kansaa.

Viimeksi mainitussa politiikan tyylilajissa – populismissa – hän häviäisi mennen tullen puoluejohtaja Timo Soinille (ps.). Väärillä aseilla taistelun vallassa häviää aivan varmasti!

Kuntavaaleissa jokaisen puolueen menestystä petaa kenttätyö, jota edustaa ehdokkaiden hankkiminen ja kuntien vaaliteemat.

Mikäli keskusta heikkenee kuntapuolueena jo ennen vaaleja, syylliseksi on kohtuutonta nimetä puoluejohtaja Juha Sipilä.