Pääkirjoitukset

Kahdenvälisten suhteiden uusi tuleminen?

Presidentti Sauli Niinistön ja presidentti Vladimir Putinin keskustelujen asialista oli vakava: Euroopan pakolaiskriisi, Syyrian sota ja Ukrainan kriisin mukanaan tuomat pakotteet.

Brysselin tiistaiaamu oli vielä päälle murheellinen muistutus siitä, että terrorismin jatkuva uhka ei rajoitu vain joihinkin maihin tai edes maanosiin.

Presidenttien oli juuri nyt erinomaisen tärkeää vaihtaa näkemyksiä.

Terrorismin torjumiseksi tarvitaan jatkuvaa kansainvälistä yhteistyötä ja tietojen vaihtoa, myös korkeimmalla tasolla.

Suomessa on tunnettu vakavaa huolta mahdollisesta pakolaisvirrasta itärajan yli.

Vladimir Putinin kerrotaan nyt luvanneen, että raja pitää. Se on tietenkin hyvä uutinen.

Venäläiseen tapaan lupaus ei kuitenkaan ole aivan yksiselitteinen. Tarkemmin ei ollut kysymys kuin kahden pohjoisen rajanylityspaikan, Sallan ja Raja-Joosepin liikenteen rajoittamisesta ja siitäkin väliaikaisesti.

Presidentti Sauli Niinistön Moskovan-vierailu oli luontevaa jatkoa hänen aikaisemmalle vuoropuhelulleen Vladimir Putinin kanssa.

Ollaan Putinin politiikasta mitä mieltä hyvänsä, ei voi kuvitella, että keskusteluyhteyden katkeaminen hyödyttäsi ketään, kaikkein vähiten Suomea ja suomalaisia.

Kahdenväliset suhteet ovat tärkeät Suomelle, mutta myös Venäjälle. Voidaan varovaisesti puhua jopa niiden uudesta tulemisesta.

Myös Sauli Niinistö jättää toisinaan tulkinnan varaa.

Niinistöltä kysyttiin, onko hän keskustellut muiden EU-maiden edustajien kanssa etukäteen Moskovan-vierailustaan. Presidentti vastasi (HS 23.3.), että Suomi päättää ulkopolitiikastaan itse. Toki hän lisäsi, että oli maininnut vierailusta joillekin EU-johtajille.

Merkittävä osa Suomen ulkopolitiikasta tehdään EU:n kautta. Suomi on ilmaissut olevansa yhteisessä rintamassa etenkin pakotepolitiikassa. Kahdenvälisyyskin on kuitenkin arvossaan.

Uudet myllerrykset koettelevat Eurooppaa ja myös Venäjää. Kaikki osapuolet ovat saaneet mitä ilmeisimmin jo tarpeekseen pakotteista. Umpisolmun avaaminen on tärkeää, ei vähiten Suomen talous- ja työllisyystilanteen kohentamiseksi.

Pakotteiden perussyyt, Ukrainan kriisi ja Krimin kaappaus, odottavat ratkaisuaan. Sitä ei ole valitettavasti edes näköpiirissä.