fbpx
Pääkirjoitukset

Kaksi askelta taakse on tyhjää parempi Syyriassa

Syyrian presidentti Bashar al-Assadin itsevaltainen hallinto ja omaan kansaan kohdistunut häikäilemätön väkivalta ovat Syyrian viisi vuotta jatkuneen sisällissodan keskeisiä syitä.

Maanantaina maassa alkanut tulitauko on merkittävä edistysaskel, mutta merkitsee samalla vähintäänkin kahta askelta taaksepäin vakiinnuttaessaan al-Assadin jo pahasti horjunutta asemaa.

Arabikevään tiimellyksessä viisi vuotta sitten kapinaan nousseet syyrialaiset halusivat eroon diktaattoristaan.

Nyt maan johtaja ottaa tulitauosta kaiken irti ja vakuuttaa vakauttavansa maan olot. Siitä on turha odottaa uutta rauhan ja onnen aikaa syyrialaisille, päinvastoin.

Sisällissotaan ovat vahvasti sekaantuneet useat ulkovallat, joista Venäjälle Syyriasta on tullut sen voimapolitiikan keskeinen temmellyskenttä.

Presidentti Vladimir Putinin on sanottu pystyvän lopettamaan yhdellä puhelinsoitolla Syyrian sodan, niin vahvasti Venäjän tuen varassa al-Assad on pyristellyt vallankahvassa.

Yhdysvaltain ja Venäjän välit ovat hyytävät, mutta Syyriassa edut ovat sittenkin jotenkin sovitettavissa yhteen. Yhdistävä tekijä on ääri-islamin uhka, lähinnä Isis, jonka tukahduttamiseen tulitauko avaa uusia mahdollisuuksia.

Kukaan ei halua valtaa kapinallisille. Tässä tilanteessa syyrialaisten ihmisoikeudet ja myös noin 400 000 sodan uhria ovat – valitettavasti – halpaa kauppatavaraa.

Syyria ilmoitti tiistaina pudottaneensa Israelin lentokoneen. Uutinen on kuin paluuta entiseen, kuten myös se, että Israel kiisti välittömästi asian.

Al-Assad kääntää huomiota toisaalle oman kansansa kurjasta tilanteesta, jossa ei ennen tulitaukoa ole näkynyt juuri toiveita paremmasta.

Miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan Syyriasta ja Syyriassa.

Avustusjärjestöille on ollut lähes mahdoton tehtävä auttaa syyrialaisia. Tulitauko antaa kestäessään siihen edes jonkinlaisen mahdollisuuden. Se voi olla omiaan edes vähän hillitsemään Eurooppaa vuoden verran koetellutta pakolaiskatastrofia.

Hyvä ja toivottavasti kestävä käänne on toiveissa liian myöhään, mutta on sittenkin tyhjää parempi. Parasta pakolaispolitiikkaa on ehkäistä ja tukahduttaa konflikteja, jotka ajavat ihmisiä pois kotiseuduiltaan.

Menot