Pääkirjoitukset

Kansa ei hallitusta armahda

Kuuden puolueen hallitus joutuu tekemään kipeitä ratkaisuja vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Puoliväliriihestä se selviytyi kuivin jaloin. Kokonaisuudessaankin hallitus saa asiantuntijoilta jopa tyydyttävää paremman arvosanan.

Kansan silmissä hallituksen luottamus kuitenkin horjuu pahasti. Ministerien yksittäiset töppäilyt, ja niistä seuranneet ala-arvoiset selitykset menevät koko valtioneuvoston piikkiin.

Iltalehden teettämässä tutkimuksessa peräti 55 prosenttia vastanneista sanoo, että hallituksen luottamus on kärsinyt paljon tai erittäin paljon yksittäisten ministerien tekosista.

Tutkimuksessa epäluotetuimman ministerin arvonimi menee odotetusti kehitys- ja yhteistyöministeri Heidi Hautalalle (vihr.), joka kärähti pimeän työn teettämisestä, vaikka itse kuului harmaata taloutta torjuvaan työryhmään.

Peräti 60 prosenttia vastaajista panisi Hautalan pois ministerin tehtävistä.

Myös pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) tähti on vahvassa laskussa. Hänet listataan hallituksen epäluotetuimmaksi ministeriksi heti Hautalan jälkeen.

Luottamus mureni, kun hän junaili filosofiystävälleen Pekka Himaselle 700 000 euron tutkimustyön ilman kilpailutusta.

Parhaiten tällaisissa kyselyissä menestyvät ne ministerit, jotka eivät joudu rahan kanssa suoraan tekemisiin ja joiden päätökset eivät koske tavallisten ihmisten jokapäiväistä elämää.

Siksi ei ole ihme, että vähiten luottamustaan on menettänyt Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb. Vain harva tietää hänen varsinaisista työtehtävistään. Sitäkin enemmän hän on mediassa esillä urheilullisuutensa ansiosta.

Yksittäisten ministerien tekosten lisäksi hallituksen luottamusta heikentää muun muassa sote-uudistuksesta jäänyt epämääräinen kuva. Jo sote-alueiden lukumäärästä tihkuu kahdenlaista tietoa.

Virkamieskunnassa puhutaan yli 30 alueesta. Hallituksen ministerien ilmoittama luku on toistakymmentä pienempi.

Kuntajohtajien mielestä hallitus on epäonnistunut sekä kuntauudistuksessa että sosiaali- ja terveyshuollon palvelurakenteen uudistamisessa. MTV3:n kyselyssä yhdeksän vastaajaa kymmenestä arvioi hallituksen onnistuneen melko tai erittäin huonosti.

Kunnissa hiertää myös se, että valtio siirtää tehtäviä niille samaan aikaan, kun se leikkaa kuntien valtionavuista satoja miljoonia euroja. Selitykseksi ei riitä valtion vahva velkaantuminen. Nythän käy niin, että valtio siirtää omia velkojaan kuntien velaksi. Kuntasektori velkaantui viime vuonna 1,6 miljardia euroa, kun luku edellisvuonna oli runsaan miljardin euron verran.

Hallituksen luottamusta syö myös EU-politiikka.

Kansalaisten on vaikea ymmärtää, että velkaantuva Suomi on mukana tukipaketeissa, joilla pyritään turvaamaan muiden jäsenmaiden pankkien toiminta.