Pääkirjoitukset

Kansalaiset luottavat presidenttiin

Kuntapäättäjät eivät ole korkeassa kurssissa, kun mitataan kansalaisten luottamusta yhteiskunnan keskeisiin instituutioihin.

Tasavallan presidenttiin sen sijaan luotetaan yli puoluerajojen. Kansalaisista 70 prosenttia ilmoittaa luottavansa häneen erittäin tai melko paljon, kun vastaava luku kuntapäättäjillä on 36.

Tulos ilmenee Kunnallisen kehittämissäätiön teettämästä tutkimuksesta, jossa mitattiin kahdeksan yhteiskunnan keskeisen instituution luotettavuutta kansalaisten silmissä.

Edellä mainitut luvut eivät yllätä. Presidentti ei osallistu päivänpolitiikkaan, eikä hän joudu ikävien päätösten selittäjäksi tiedotusvälineissä. Sauli Niinistö on vielä omilla ulostuloillaan vahvistanut asemaansa tasavallan arvojohtajana, johon luotetaan yli puoluerajojen.

Kuntapäättäjät joutuvat tekemään toistuvasti talouden sopeutusohjelmia eli leikkaamaan kuntalaisten etuisuuksia, nostamaan veroja ja veroluonteisia maksuja.

Myös kuntarakenteen ja sosiaalipalvelujen uudistus ajaa paikallisia päättäjiä ahtaalle.

Yllättävintä kyselyn tuloksissa on vähäinen luottamus oppositioon. Oppositioon luottaa erittäin tai melko paljon vain neljäsosa kansalaisista. Perussuomalaisten kannattajista tätä mieltä on 61 prosenttia ja keskustan kannattajista puolet.

Tulos on ristiriidassa puolueiden kannatusmittausten kanssa. Keskusta kun on selvästi suosituin puolue tällä hetkellä, ja perussuomalaisetkin ovat pitäneet asemansa maan kolmanneksi suosituimpana. Ero kakkosena olevaan kokoomukseen mahtuu virhemarginaaliin.

Ehkä yllättävää on myös se, että luottamus tiedotusvälineisiin on toiseksi suurinta presidentin jälkeen.

Tosin erot eri tiedotusvälineiden luotettavuudessa vaihtelevat suuresti. Kun Ylen ja MTV:n uutisiin, Suomen Tietotoimistoon, Helsingin Sanomiin ja maakuntalehtiin luottamus on varsin suurta, reilusta 60 prosentista ylöspäin, jäävät iltapäivälehdet luotettavuudessa selvästi alle 20 prosentin.

Mediakenttä on sirpaloitunut voimakkaasti viime vuosina. Kiristyvä kilpailu on vaikuttanut siihen, että mediat ovat eriytyneet linjoissaan entistä enemmän. Verkkopuolen tarjonnassa nopeus on valttia. On syntynyt niin sanottua klikkausjournalismia.

Tärkeintä on nopeus ja kiinnostavuus. Kun näiden lainalaisuuksien alla toimitaan, käy helposti niin, että uutiset pinnallistuvat, tietojen tarkkuus kärsii ja kiinnostava otsikointi ei aina vastaa itse uutisen sisältöä.

Ylipäätään suomalaiset suhtautuvat entistä kriittisemmin instituutioihin.

Muutos ei näy vain suhtautumisessa poliittisiin päättäjiin, vaan on yleinen ja sinänsä terve ilmiö.

Yksi instituutio näyttää kuitenkin pitävän pintansa. Presidenttiin suhtaudutaan yhä kunnioittavasti ja hänen sanaansa luotetaan.

Myös Sauli Niinistön edeltäjät ovat saaneet vastaavissa kyselyissä lähes järjestään korkeita lukuja.