Pääkirjoitukset

Kansankirkon on seurattava aikaansa

Kirkon ylin päättävä elin, kirkolliskokous kokoontuu tiistaista alkaen Turkuun kevätkokoukseensa pohtimaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulevaisuutta.

Kirkkoon kuului viime vuoden lopussa 73,7 prosenttia suomalaisista. Jäsenmäärän suunta on laskeva. Vuonna 2014 kirkosta erosi 78 300 henkilöä, kun virta toiseen suuntaan oli paljon vaatimattomampi: 15 701. Lisäksi kastettujen määrä oli pienempi kuin kuolleiden.

Kirkon jäsenmäärä laskee sellaisella vauhdilla, ettei sitä voi jättää huomiotta.

Seurakuntien tekemän työn tarve ei ole vähentymässä, mutta se on muuttumassa mahdottomaksi, jos maksavaa jäsenkuntaa ei ole. Kriittinen jäsenmääräraja lähestyy jo.

Kirkko ei suinkaan ole jäämässä työttömäksi ja tarpeettomaksi.

Kirkolliskokouksella on iso valta ja sen mukana myös vastuu: se päättää keskeisistä linjauksista ja tekee esityksiä eduskunnalle kirkkolain muuttamisesta. Keskeinen Turussa käsiteltävä esitys koskee seurakuntarakenteiden muuttamista. Päätettävänä on, edellytetäänkö kaikilta seurakunnilta seurakuntayhtymään kuulumista.

Esityksessä seurakuntayhtymästä puhutaan palveluorganisaationa, jonka tehtävänä on mahdollistaa kirkon työ seurakunnissa. Käytännössä se tarkoittaa lähinnä taloudenpitoa, joka tulevaisuudessa on yhä vaikeampaa tulopohjan pettäessä.

Kun tulevaisuuden kuntarakenne on vielä avoin, on kirkolliskokous osin tuntemattoman äärellä. Seurakuntajako kun seuraa lain mukaan kuntajakoa.

Turun kirkolliskokous saa käsittelyynsä myös kirkon tulevaisuusselonteon. Ennen kokousta huomiota on saanut tulevaisuusselonteon uusi muotoilu, jossa puhutaan kansojen kirkosta, jota pidetään ekumeenisesti avarampana ja ajanmukaisempana ilmaisuna kuin nykyistä kansankirkkoa.

Turussa kansankirkosta pidetään todennäköisesti edelleen kiinni. Kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunta on sen kannalla. Kansankirkkoa pidetään perustellusti hyvänä, koska se sisältää myös riittävästi moninaisuutta.

Käsitekikkailuun ei pidä sortua. Kirkon on joka tapauksessa kohdattava suomalaisen yhteiskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus. Se on edellytys sille, etteivät suomalaiset äänestä kiihtyvällä tahdilla jaloillaan kirkkoa vastaan.

Päivän lehti

29.3.2020