Pääkirjoitukset

Kantaverkkoa ei varaa päästää muihin käsiin

Juha Sipilän (kesk.) hallitus linjasi viime kuussa valtion omistajapolitiikkaa niin, että hallitus esittää valtion omistuksen kasvattamista Fingridistä ja energiayhtiö Gasumista 50,1 prosenttiin. Valtion hallussa on kantaverkkoyhtiö Fingridin osakkeista nyt yli 28 prosenttia ja äänivallasta yli 37 prosenttia.

Valtion omistukselle yrityksille on oltava aina erityiset perusteet. Fingrid käy esimerkistä valtionyhtiöstä monopolialalla. Sähköverkon kantaverkon on kansallisomaisuutenamme paras olla valtion hallinnassa.

Kantaverkon valtiojohtoisuus on tosin myöhäsyntyistä. Fingridin synnyn taustalla on sähkömarkkinalaki, joka edellytti 1995 sähkön myynnin ja siirron liiketoimien erottamista toisistaan. EU:n direktiivin vuoksi sähköyhtiöt Fortum ja Pohjolan voima saivat 2011 luopua Fingridin osakkeista ja suurimmaksi omistajaksi nousi Suomen valtio, kovaan hintaan.

Fingrid pitää yllä sähkönsiirtoon käytettävää kantaverkkoa, johon kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja noin 14 000 kilometriä ja yli 100 sähköasemaa.

Kantaverkossa kulkee kolme neljäsosaa kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä. Yhtiön vastuulla ovat ikääntyvän kantaverkon käytön suunnittelu, valvonta, ylläpito ja kehittäminen.

Suomen vanhinta voimajohtolinjaa, 420-kilometristä ”Rautarouvaa” 1920-luvulta, on uusittu osuus kerrallaan. Uudistus jatkuu Forssan alueelta länteen sekä idässä Lappeenrannan ja Kouvolan välillä. Lisäksi yhtiö uusii 1930-luvulta olevan voimajohdon Hämeenlinnan ja Valkeakosken välillä. Isot investoinnit parantavat sähkönsaannin luotettavuutta Hämeessä ja Pirkanmaalla.

Kantaverkon uusiminen on välttämätöntä uuden ydinvoiman ja tuulivoiman saamiseksi sähköverkkoon sekä suurten sähkökatkosten estämiseksi.

Fingrid investoi kantaverkkoon vuosien 2015–2025 aikana hulppeasti 1,2 miljardia euroa. Valtionyhtiökään ei tee tätä omasta pussista. Vuoden alussa se nosti kantaverkkomaksujaan alueellisille sähkönsiirtoyhtiöille noin 14 prosenttia.

Jakeluverkkotariffista Fingridin kantaverkkotariffin osuus on vain neljännes, mutta on joka tapauksessa siemenenä sähkön siirtohintojen ylimitoitetuissa korotuksissa. Kohtuudessa pysymisen pitää koskea myös kantaverkkoyhtiötä. Käyttövarmuusvaatimus ei anna valtionyhtiöllekään avointa valtakirjaa.