Pääkirjoitukset

Kapulakielestä ymmärrettävään virkatekstiin

Nyt rasti seinään, kun yhä useammat virastot suoristavat viestintäänsä etäännyttävästä teitittelystä suoraksi sinutteluksi. Samalla siivotaan vaikeasti ymmärrettävää virkakieltä entistä selkeämmäksi. Jo teitittelystä ja passiivimuodoista luopuminen helpottaa ymmärtämistä, varsinkin jos virkkeet ovat napakoita.

Verohallinto ja Kansaneläkelaitos ovat palveluissaan siirtymässä sinutteluun. Uusi puhetapa saattaa olla outo etenkin kyseisestä virastojen varttuneimmille asiakkaille, mutta sinutella voi asiallisesti ja kohteliaasti. Tärkeintä jokaisella kansalaiselle on ilman muuta se, että hän saa ymmärrettäviä vastauksia esittämiinsä asioihin. Sillä, tuleeko sinutelluksi tai teititellyksi, on kovin toisarvoinen merkitys.

Kansalaisen on tajuttava suuremmin miettimättä, mitä viranomaisen ratkaisu tarkoittaa ja se häneltä vaatii. Selkeät viestit säästävät myös virkailijoiden työaikaa, kun asiakkaiden ei tarvitse erikseen penätä, mitä teksti yrittää sanoa. Joskus tilanne on äitynyt niin vaikeaksi, että viranomaispäätös on pitänyt viedä asiantuntijalle tulkittavaksi.

Virkakielityöryhmä esitti taannoin virkakielen käyttäjille koulutusta ja termipankkia sekä yhtenäisiä malleja – ja jopa virkakielivaltuutettua. Jotta asiasta ei tehdä liian vaikeaa, on pyrittävä ratkaisuissakin ytimekkyyteen: On yksinkertaisesti tuotettava entistä lyhyempiä virkatekstejä. Tiivistettäessä erottuu asian ydin.

Vaikeaselkoinen, kapulainen virkakieli on ollut historiansa tulosta. Ylhäältä alaspäin hallintoalamaistensa suuntaan katsonut viranomainen on nojannut tärkeilevän kielellisen ilmaisunsa noudattamiensa lakien ja säädösten varaan, jolloin koukeroisuus on edelleen kertautunut.

Nykyisessä virkakielen käytössä on historiallista taakkaa Ruotsin ja Venäjän vallan ja hallintokulttuurin ajoilta. Parikymmentä vuotta sitten kieltä kylvetti, ja tietysti huonoon suuntaan, Suomen jäsenyys Euroopan unionissa. EU-termien runsas viljely ei ainakaan edistä virkatekstin ymmärtämistä kansan syvissä riveissä. Lakitekstimäisyys ja vieraat termit toimivat itseään vastaan tukahduttamalla sanoman ymmärrettävyyden, jonka pitäisi olla aina pääasia.

Virkakieltä on pyritty parantamaan useita vuosikymmeniä. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Selkokeskus ovat kampanjoineet virkakielen selkeyttämiseksi. Tulokset ovat jääneet varsin vaatimattomiksi. Virastokulttuurissa on kypsytty muutostarpeeseen, kun railo nykyiseen reaaliaikaiseen viestintään on venähtänyt ammottavaksi. Teitittely ei oikein istu netin ja tekstareiden aikakaudelle.

Hallintolain mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Selkeä kieli parantaa myös asiakkaan oikeusturvaa, kun munkkilatina lähentelee mielivaltaa. Selkeä kieli on tärkeä osa hyvää hallintoa ja se edistää kansanvallan toteutumista. Kyse on demokratian avoimuudesta ja kansalaisten tasavertaisesta kohtelusta.

Päivän lehti

24.9.2020

Fingerpori

comic