Pääkirjoitukset

Karjalainen yhteisöllisyys on arvokas perintö

Jos nuoret polvet saadaan laajasti innostumaan karjalaisuudestaan, yhteiseen toimintaan tulee uusia sävyjä
Karjalaseuroja on ympäri maan. Kuva Tammelan Karjalaseuran 70-vuotisjuhlista. Kuva: Tapio Tuomela
Karjalaseuroja on ympäri maan. Kuva Tammelan Karjalaseuran 70-vuotisjuhlista. Kuva: Tapio Tuomela

Viikonvaihteessa Hämeenlinnassa on vietetty Karjalaisia kesäjuhlia. Etukäteen juhliin odotettiin noin 20 000 kävijää.

Suuri osa heistä on tullut lähikulmilta, Kanta-Hämeen alueelta, mutta kauempaakin väkeä on saapunut heimoidentiteettiä vahvistamaan. Kaikki kaupungin hotellit ovat täynnä.

Karjalaisilla on Suomen heimojen, kansanosien, keskuudessa erityisasema tunnetuista syistä. He ovat suomalainen menestystarina.

Jatkosodan jälkeen Suomi onnistui asuttamaan uudelleen kohtalaisen menestyksellisesti Karjalan kannakselta evakuoidut yli 400 000 ihmistä eri puolille maata. Suomen silloisesta väestöstä heitä oli peräti 11 prosenttia.

Suurin osa evakkoväestä oli karjalaisia, vaikka maata menetettiin myös pohjoisessa.

Karjalaisuudesta sanotaan, että se on yhteisöllisyyttä. Yhdessä iloitaan ja surraan. Ehkä juuri tämän vuoksi Karjalan evakot onnistuivat aloittamaan uuden elämän vieraissa, joskus heitä vierastaneissakin, ympäristöissä.

Nyt noista vaikeista ajoista on jo 75 vuotta. Ensi vuonna talvisodan jälkeen perustettu Karjalan liitto täyttää 80 vuotta.

Heitä, jotka aikoinaan ovat evakkoina lähteneet Kannakselta, on yhä vähemmän, mutta seuraavia polvia riittää.

Usein unohdetaan, ettei kaikilla karjalaissuvuilla ole evakkohistoriaa. Karjalaisia on aina asunut myös nykyisen itärajan länsipuolen maakunnissa.

On hienoa, että Karjalaisten kesäjuhlien teemana on karjalaisten ja hämäläisten kohtaaminen. Koska eri puolille Hämettä asutettiin aikoinaan runsaasti karjalaisia, hämäläiset ovat vähitellen omaksuneet muun muassa karjalaisia ruokaperinteitä.

Jos nuoret polvet saadaan laajasti innostumaan karjalaisuudestaan, yhteiseen toimintaan tulee uusia sävyjä. Sota ja evakkotaival varmasti muistetaan osana karjalaisten historiaa, mutta muut asiat painottuvat.

Ruokaperinteen ohella karjalaisuus on antanut oman säväyksensä muun muassa musiikkiin.

Yhteisöllisyys ja avoin muiden, vieraista kulttuureistakin tulevien, ihmisten kohtaaminen ovat arvokas osa karjalaista perinnettä. Sen toivoisi vahvasti leviävän kaikkialle.