Pääkirjoitukset

Kasarmit vihdoin nykyaikaan

Panssariprikaatin viimeisenkin vailla koneellista ilmastointia olleen majoituskasarmin peruskorjaus on valmistumassa.

Vanhemmat ja muut läheiset voivat vihdoin lakata huolehtimasta varusmiesten terveydestä, jonka ei pitäisi korjausten jälkeen vaarantua enää ainakaan huonon sisäilman takia.

Panssariprikaatissa voidaan olla ylpeitä Suomen peruskorjatuimmista kasarmirakennuksista. Kymmenen vuoden aikana korjauksiin on käytetty peräti 32 miljoonaa euroa.

Kysymys on myös puolustusvoimien henkilöstön työoloista ja -turvallisuudesta. Töissä varuskunnassa käyvät ovat kuitenkin altistuneet mahdollisille terveyshaitoille vain työaikanaan, kun varusmiehille kasarmi on koti tai ainakin jonkin aikaa sen korvike.

Peruslähtökohta onkin siinä, että nykyaikaiset siviiliolot poikkeavat jyrkästi armeijan laitosolosuhteista, joissa joukon majoitustilat ovat yhteiset, eikä yksityisyyttä juuri ole.

Ilmastoinnin ja muun peruskorjauksen lisäksi kasarmien wc- ja pesutiloja on uusittu, lisäksi varusteiden kuivausta varten on erilliset tilat ja jopa erillisiä henkilökohtaisia kuivauskaappeja. Kaikki nämä uudistukset tuovat varusmiesten asumisen lähemmäs siviilielämän vaatimuksia.

Henkilökohtaisissa yksiöissä ei armeijassa kuitenkaan jatkossakaan asuta, vaan nuorilta tarvitaan edelleen myös vanhanaikaista olosuhteisiin sopeutumista ja oikeaa asennetta sotilaselämään.

Sisäilmaongelmat ovat samanlaisia sekä siviilissä ja armeijassa, molemmissa tunteita nostattavaan asiaan liittyy myös paljon harhakäsityksiä ja huhuja, jotka saavat etenkin sosiaalisessa mediassa siivet. Näin käy tyypillisesti aina, kun kysymys on terveydestä ja sille vaarallisina pidetyistä asioista.

Panssariprikaatin sisäilmaongelmat ovat olleet sikäli tyypillisiä, että viimeksi korjatusta jääkäritykistörykmentin kasarmista ei ole löytynyt hometta, josta on tullut ainakin osittain huhujen siivittämä hokema sisäilmaongelmista puhuttaessa.

Homeesta on tullut yleisnimitys kaikille sisäilman epäpuhtauksille. Selvitysten mukaan ylivoimaisesti yleisin huonon sisäilman syy on kuitenkin huono ilmanvaihto.

Sinänsä tarkkoja ja laboratoriotutkimuksiakin olennaisempi mittari ovat ihmiset.

Siellä missä ihmiset oireilevat, on yleensä jotakin pielessä ja asialle pitää tehdä jotakin, eikä saa jäädä tuijottamaan muka puhdasta nollaa näyttäviä tutkimustuloksia.

Jokainen asevelvollisuuttaan suorittaessaan astman saanut tai muuten huonon sisäilman takia sairastunut on liikaa.

Hengitystieinfektiot ovat pitkittyessään sitkeitä ja johtavat pahimmillaan palveluksen keskeytymiseen. Sairauskierre vie yleiskunnon alas, eikä se palaudu muutamassa vuodessa tai kuukaudessa.

Kaukana alkavat onneksi olla ajat, jolloin sotilaan piti muka kestää puutteellisia majoitusolosuhteita pelkästään siitä syystä, että kriisioloissa jouduttaisiin kuitenkin paljon kovempiin paikkoihin.