Pääkirjoitukset

Kasvu on mahdollista, jos muutoksiin on valmiutta

Paikallinen sopiminen nousee esiin miltei jokaisessa talousraportissa.
Varsinais-Suomi ja Uusimaa ovat toimineet viime aikoina Suomen kasvun vetureina. Talouden hyvä vire on mahdollista säilyttää, jos Suomessa saadaan aikaiseksi rakennemuutoksia, Etla linjaa.

Suomen kustannuskilpailukyky on selvästi parantunut paljon parjatun kilpailukykysopimuksen ansiosta. Lisäksi työn tarjontaa lisänneet uudistukset ovat tukeneet kasvua.

Poliittiset vastustajat kuuntelivat varmasti korvat punaisina, kun Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi maanantaina, että noin puolet runsaan sadan tuhannen työpaikan lisäyksestä on hallituksen toimenpiteiden ansiota. Tämä on tietysti vain valistunut arvaus.

Etla kuitenkin uskoo, ettei kustannustason alentamisella voida lisätä työllisyyttä jatkossa. Tästä syystä työn tarjontaa lisääviä ja tuottavuutta vahvistavia uudistuksia olisi Suomessa syytä jatkaa.

Positiivinen huomio raportissa on sekin, että tutkimuslaitoksen mielestä Suomella on edellytykset päästä noin kahden prosentin kasvuun tulevallakin vaalikaudella. Nopean kasvun jatkuminen sekä tavoiteltu 75 prosentin työllisyysaste vaativat kuitenkin lisää rakennemuutoksia.

Etlan viesti on hyvin samantyyppinen kuin viime viikolla Kansainvälinen valuuttarahasto IMF:n. Järjestö kiitteli, että hallituksen uudistukset ovat parantaneet Suomen viennin kustannuskilpailukykyä, mutta huomautti samalla, että lisää toimia tarvitaan.

IMF esitti keinoiksi tuttuja jippoja: paikallista työehdoista sopimista ja työttömyysetuuksien muuttamista siten, että ne lisäävät halukkuutta hakea töitä heti työttömyyden alussa. Kepin ja porkkanan suhde on syytä pitää tasapainossa.

Kuten IMF, myös Etla kiinnittää huomiota siihen, että Suomessa tuottavuuden kasvu on edelleen hitaampaa kuin ennen finanssikriisiä. Se on surkea fakta, sillä talouden pitkän aikavälin kasvu pohjautuu kuitenkin ennen kaikkea tuottavuuden kasvuun.

Tuottavuuden kasvu puolestaan rakentuu rakenteellisen kilpailukyvyn varaan. Onneksi viime vuosina Suomen kehityksessä on ollut nähtävissä merkittävää piristymistä.

Myönteinen kehitys taloudessa voi siis jatkua, jos suomalaiset suostuvat rakenteellisiin muutoksiin. Mitenkään kivutta tämä ei käy, kuten työmarkkinoilla on nähty. Silti työllisyys on ykköskysymys myös tulevalle hallitukselle.