Pääkirjoitukset

Kasvukipuja taloudessa ja työmarkkinoilla

Avoimia työpaikkoja on jo ennätyksellisen paljon.
Hallituksen pöydällä on taas isoja asioita, kun koronastrategia pitäisi vihdoin päivittää, työllisyystoimia tehdä ja hiilineutraalisuuspolku siunata pitkälle tulevaisuuteen.
Hallituksen pöydällä on taas isoja asioita, kun koronastrategia pitäisi vihdoin päivittää, työllisyystoimia tehdä ja hiilineutraalisuuspolku siunata pitkälle tulevaisuuteen.

Suomessa on jo muutaman vuosikymmenen ajan puhuttu ja varoiteltu tulevasta työvoimapulasta. Menetetty 2010-luku, talouden pikkutaantumat ja hidas talouskasvu ylipäänsä ovat kuitenkin pitäneet työvoimapulan siedettävänä.

Nyt sitten alkaa olla jo toisin.

Työvoimapulasta on nopeasti tullut yksi Suomen talouden kasvun suurimmista esteistä, kun Suomi on kivunnut reilussa vuodessa ennätyksellisestä lomautusaallosta uudestaan jaloilleen. Ja tähän pitäisi nyt reagoida.

Samantyyppinen työvoimapula-analyysi toistuu ekonomistien ja finanssilaitosten arvioissa vuodesta toiseen.

Keskiviikkona viestiä toi Nordea, joka muistutti, että avoimia työpaikkoja on jo ennätyksellisen paljon, ja pula osaavasta työvoimasta rajoittaa yritysten kasvumahdollisuuksia – vaikka samaan aikaan työttömänä tai lomautettuna on edelleen lähes 300 000 henkilöä.

Näin ei tietenkään pitäisi olla, mutta kohtaanto-ongelma on paljon monisyisempi kuin päältä katsoen näyttäisi. Yksittäisiä keinoja – keppejä ja porkkanoita – on tarjoiltu, mutta viisastenkiveä ei ole vieläkään löytynyt.

Ensi viikon budjettiriihessä työllisyystoimiin pitäisikin panostaa ja kunnolla, ilmastoasioiden ohella. Työvoiman liikkuvuutta voitaisiin esimerkiksi helpottaa ja varainsiirtoveroa keventää asunnonvaihdon yhteydessä.

Niin ikään tarjolla on vaihtoehtoja lähtien aikuiskoulutuksen paremmasta kohdentumista ja sosiaaliturvan muuttamisesta entistä kannustavammaksi.

Nämäkään toimet eivät silti ratkaisi koko ongelmaa, sillä reservissä on paljon niitäkin, joiden sijoittuminen työelämään on likipitäen mahdotonta. Työelämän vaatimukset ovat kasvaneet, eikä kaikille välttämättä enää löydy edes matalapalkkatöitä.

Siksi työvoimapulaa pitäisi ratkoa myös esimerkiksi panostamalla huomattavasti nykyistä enemmän työperäiseen maahanmuuttoon ja luopumalla osittain turhista kielitaitovaatimuksista.

Nordean eilisestä viestistä löytyi toki ilonaiheitakin. Suomen talouden kasvuennuste nousi 3,5 prosenttiin, ensi vuodelle ennustetaan kolmen prosentin kasvua.

Menot