Pääkirjoitukset

Katainen ei saa ministereitä ruotuun

Suomen poliittisessa johdossa käydään erikoista näytelmää. Ministeri toisensa jälkeen haukkuu hallitusta, jossa itse istuu.

Ensin valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ajatteli ääneen hallitusohjelman vastaisesti, että kolmen miljardin valtiontalouden sopeutus voitaisiinkin jakaa useammalle vuodelle.

Sunnuntaina elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.) haukkui oman puolueensa johtaman hallituksen ja sen ministereitä erikseen sekä totesi, että olisi tarvittu ideologisesti yhtenäisempi kokoonpano.

Nyt SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman hämmentää soppaa entisestään. Backmanin mielestä ei ole oikein, että istuva hallitus tekee isoja sitoumuksia seuraavan hallituksen päänmenoksi.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on kalabaliikin keskellä kuin ulkopuolinen riitojen sovittelija. Hän pyrkii keskustelemaan, ymmärtämään ja sopimaan.

Tällaisena aikana joukkoja pitäisi kuitenkin johtaa edestä, panna aisanylipotkijat ruotuun ja näyttää julkisissa ulostuloissa johtajuutta.

Haparointia kuvaa hyvin se, ettei kolmen miljardin euron sopeutustarpeen aikataulusta tule selvyyttä. Useammalle vai yhdelle vuodelle, tuohon pitää saada mahdollisimman nopeasti yksiselitteinen vastaus, koska johtavat ministerit ovat jo asian esille ottaneet.

Vääntöä hallituksen sisällä käydään myös verojen kiristämisestä ja valtiontalouden sopeutusmallista, jossa puolet tulee säästöistä ja puolet veronkorotuksista. Demarit haluaisivat pitää mallista kiinni, kokoomus painottaisi enemmän leikkauksia kuin tulo- ja yhteisöverojen kiristämistä.

Ministerien ääneen ajattelu johtuu lähestyvistä vaaleista. Kansalle epämieluisat päätökset syövät omaa ja puolueen kannatusta. Etenkin SDP:ssä hätä on suuri. Kannatus raapii pohjamutia ja paineet puheenjohtaja Urpilaisen vaihtamiseen kasvavat.

Antti Rinteen ilmoittautuminen vastaehdokkaaksi vain kuumensi tilannetta ja vaikuttaa ilman muuta Urpilaisen puheisiin. Hallituksen epäsuosittuja esityksiä yritetään nyt selittää parhain päin, tai jopa muuttaa.

Myös Vapaavuoren julkisissa lausunnoissa nähdään puheenjohtajapelin aineksia. Enemmän niistä kuitenkin heijastuu huoli kokoomuksen kannatuksesta ja kurittomuudesta.

Kurittomuudesta osa menee Kataisen omaan piikkiin. Nykyaikaiseen johtamiseen toki kuuluu keskustelun salliminen ja erilaisten mielipiteiden sietäminen.

Pääministerin arvostelu ei kuitenkaan sovi ministerille, ei vallankaan, jos hän vielä edustaa samaa puoluetta.

Kataisella on nyt paljon pelissä. Hänen oman uskottavuutensa takia otetta pitää jämäköittää.

Haparointi ja sivuun vetäytyminen aikana, jolloin pitäisi hallita poliittista keskustelua, ei tee hyvää Kataisen eikä kokoomuksen kannatukselle. Nykytyylillä kokoomuksesta ei ole keskustan uhkaajaksi.

Päivän lehti

5.6.2020