Pääkirjoitukset

Kataisen Korpilampi lomien jälkeen

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) suunnittelee kesälomien jälkeen alkusyksystä tapaamista, jossa hahmotellaan Suomen talouspolitiikan suuria linjoja ja etsitään lääkkeitä uuden nousun käynnistämiseksi. Tällä kerralla mukaan on tarkoitus kutsua myös oppositiopuolueet. Niiden neuvot, ehdotukset ja mielipiteet hallitus on kuitannut olan kohautuksella tai äänestyttänyt ne nurin eduskunnan lukuisissa välikysymysäänestyksissä.

Kataisen esitystä voidaan tulkita heikkouden osoitukseksi, näytöksi siitä, etteivät hallituksen omat voimat enää kanna eteenpäin. Toisaalta päätettävinä on niin suuria ja pitkävaikutteisia ratkaisuja, että poliittisten pisteiden keruu ei ole nyt ajankohtaista sen enempää hallitukselle kuin oppositiollekaan. Pääministerin tavoite on sitouttaa kaikki päättäjät tuleviin talousratkaisuihin.

Hallituksen taival ei ole ollut helppo. Se on joutunut sammuttelemaan tulipaloja niin Euroopassa kuin kotimaassakin. Se ei ohjelmaansa kaksi vuotta sitten kirjoittaessaan uskonut suhdanteiden vaipuvan pitkäaikaiseen taantumaan ja euron kriisiin.

Hallitukselle olisi suoranainen kultakimpale syksyn maltillinen ja kattava tulosopimus. Sen muodolla ei ole kovin suurta merkitystä. Hallitukselle käyvät yhtä hyvin liittokohtaiset sopimuksetkin, kunhan ne vain ovat maltillisia, turvaavat ostovoiman ja tukevat hallituksen työllistämispyrkimyksiä.

Oppositiopuolue keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on muutaman kerran osoittanut ymmärrystä hallituksen pyrkimyksiä kohtaan ja myötäillyt sen ajatuksia. Perussuomalaisten, suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja Timo Soini sen sijaan on leppymätön eikä häneltä heru minkäänlaista sympatiaa vaikeuksissa rämpivälle hallitukselle.

Ajoin vaikuttaa jopa siltä, ettei perussuomalaisilla ole talouspoliittisen keskusteluun paljon annettavaa. Niinpä he keskittyvät hallituksen grillaamiseen ensisijaisesti Kreikan ja muiden velkaisten euromaiden lainoista ja niiden vakuuksista.

Pääministeri Kataisen idea yhteisestä tapaamisesta muistuttaa elävästi vuonna 1977 Espoon Korpilammella, tuolloin uudessa hotellissa järjestettyä seminaaria. Pääministeri Kalevi Sorsan (sd.) johtama hallitus oli vaikeuksissa ja haki tukea työmarkkinajärjestöiltä ja myös poliittiselta oppositiolta.

Tuolloin syntyi Korpilammen henki, läpi suomalaisen yhteiskunnan mennyt näkemys yhteisestä hyvästä ja niistä keinoista, joilla kansantalous saadaan kestävälle kasvun uralle.

Pääministeri Sorsa saikin Korpilammelta sulan hattuunsa. Kaikki yhteiskunnan voimakentät ajattelivat asioista samaan tapaan ja niillä oli samat tiedot. Päätökset työmarkkinoilla ja politiikassa tehtiin tukemaan yhdessä sovittuja tavoitteita.

Kataisen hallituksen loppukaudelle olisi ehdottoman tärkeää, että työmarkkinoilla olisi rauhallista ja työllisyyspolitiikan kunnianhimoiset tavoitteet saavutettaisiin.

Se ei kaipaa myöskään opposition melko usein oikeaan osunutta arvostelua talouspolitiikastaan, sillä sote- ja kuntauudistuksista riittää painimista vaalikauden loppuun asti.