Pääkirjoitukset

Katseet eteenpäin maakunnan matkailussa

Vaikka koronapandemia moukaroi matkailualaa, katse kannattaa suunnata eteenpäin. Ei vain lähi- ja luontomatkailuun, vaan koko matkailumarkkinan kehittämiseen.
Aulangon näkötornista kelpaa katsella näkymiä. Kuva: Riku Hasari
Aulangon näkötornista kelpaa katsella näkymiä. Kuva: Riku Hasari

Kanta-Hämeellä ei ole syytä vähätellä matkailualan tarjontaansa tai tuloksiaan, mutta samalla pitää tunnustaa, että eväitä on vielä parempaan.

Maakunnasta löytyy muun muassa kansallisesti arvokkaita luonto- ja kulttuurikohteita käyvän etäisyyden päässä Suomen suurimmista kaupungeista. Lähimatkailu jatkaa arvatenkin suosiotaan tulevana, jo toisena koronakesänä.

Alan yritystoimintaa löytyy, mutta maakunnan matkailun potentiaalia ei ole onnistuttu kunnolla hyödyntämään.

Alueen matkailuyritykset ovat enimmäkseen hyvin pieniä. Yrittäjät toimivat seutukunnillaan yhä turhan paljon yksinään, vaikka verkostoituminen on parantanut tilannetta ja yhteistuotteistamista.

Maakunnissa on ollut käynnissä monia matkailun kehittämisen hankkeita ja koulutuksia, joilla matkailua kyettiin ainakin ennen koronaa edistämään elinkeinona.

Matkailu vaatii kasvaakseen ja kehittyäkseen alan toimijoiden yhteistyötä seudullisesti ja maakunnallisesti.

Matkailun edistäminen edellyttää yhteistä maakunnallista tahtotilaa.

Kanta-Häme on häpeäkseen Suomen ainoa maakunta, jolla ei ole matkailualan yhteistä alueorganisaatiota hiomassa strategiaa ja yhteismarkkinointia. Tämä on jäänyt kehityshankkeiden varaan.

Yrittäjävetoinen Elinvoimaa Hämeeseen ry ei saanut maakunnan kuntia toivotusti mukaan alueelliseen verkostotoimintaan.

Hämeen liiton ja Hämeen ammattikorkeakoulun teettämä selvitys näytti viime keväänä suuntaa matkailun markkinointiin.

Seutukuntien matkailun edistämistä vastuutetaan nyt enemmän maakunnan elinkeinoyrityksille.

Linnan Kehitykseen on palkattu uusi matkailunasiantuntija. Forssan seudulla matkailu on palannut Forssan Yrityskehityksen organisaatioon vaikka yhtä rajallisilla resursseilla kuin ennenkin. Riihimäellä on valmisteilla uusi toimintamalli Riihimäen Messujen kanssa.

Tulevaisuuden toiveita nostaa hanke, joka selvittää, olisiko maakunnallisella matkailuorganisaatiolla edellytyksiä toimia. Kaikki on lopulta kiinni kuntien rahoituksesta.