Pääkirjoitukset

Katto kotitalouksien velkaantumistahdille

Kotitaloudet velkaantuvat Suomessa yhä enemmän. Valtiovarainministeriön työryhmä listasi ylivelkaantumiselle suitsimiskeinoja.
Valtaosa lainarahoista kuluu asuntokauppaan. Kuva: Tapio Tuomela
Valtaosa lainarahoista kuluu asuntokauppaan. Kuva: Tapio Tuomela

Kotitalouksien velkaantumisaste kohosi Tilastokeskuksen mukaan tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä jo historiallisen korkealle, 128 prosenttiin.

Velkaantumisaste eli lainavelkojen suhde käytettävissä oleviin vuosituloihin on noussut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1997, jolloin lukema oli vielä noin 60 prosenttia.

Kulutuskeskeisessä maailmassa riittää houkutuksia erinäisille kulutusluotoille ja velanotolle. Valtaosa luottokannasta on asuntolainoja.

Valtiovarainministeriön työryhmä säestää nyt Suomen Pankkia ehdottamalla, että kotitalouden luottomäärä sidottaisiin vuosituloihin.

Ehdotukset sisältävät myös Suomen Pankin kaipaamia rajoituksia kasvaneisiin taloyhtiölainoihin; taloyhtiö saisi lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Turhan moni kuluttaja ummistaa ostohuumassaan silmänsä isolle taloyhtiölainalle.

Työryhmä esittää, että kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi olla uuden luoton haussa enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran. Määritelmä voi kuulostaa löysältä, mutta tiukentaisi suurten asuntolainojen saamista.

Asuntoluoton takaisinmaksuajan työryhmä rajoittaisi enintään 25 vuoteen, vaikka länsinaapuri on näyttänyt toista esimerkkiä.

Lainakatto on pysymässä esityksen mukaan ennallaan mutta käyttö laajenisi.

Rakentajat eivät mahdollisista rajoituksista innostu, koska talotyömaat hiljentyisivät. Osa kuluttajista pelkää, että rajoitukset hautaavat heidän suurellisen asuntounelmansa.

Hallitus on ohjelmassaan optimistisesti luvannut, että hallituskauden aikana otetaan käyttöön positiivinen luottorekisteri, josta näkisi henkilön kaikki luotot. Työryhmä pitää rekisteriä tärkeänä.

Ylivelkaantuminen on kaikkiaan ongelma koko kansantaloudelle. Tasaiset ajat ja matalat korot eivät jatku ainiaan. Riskien laukeaminen leikkaisi yksityistä kulutusta ja romahduttaisi kansantalouden.

Tuleva keinopatteristo pitää mitoittaa niin, ettei se liikaa leikkaa asuntolainojen saatavuutta.