fbpx
Pääkirjoitukset

Kauniita sanoja tulevaisuudesta

Jyrki Kataisen (kok.) hallitus esitteli keskiviikkona tulevaisuusselontekonsa, jonka kohutuin osuus on peräisin filosofi Pekka Himasen kansainvälisestä tutkimushankkeesta.

Himasen ja kumppaneiden anti on laiha, joskin sanat on järjestelty erittäin kaunokieliseen muotoon. Selontekoon on kirjattu erikseen, että kestävään kasvuun tarvitaan “luovuuden, avoimuuden ja luottamuksen kulttuuria”. Kaikki ovat ehdottoman kannatettavia asioita, mutta tarvittiinko niiden keksimiseen filosofista tutkimusryhmää?

Lisäksi Himasen tutkimushankkeen mukaan Suomen valttikortti on informationaalisen ja inhimillisen kehityksen “hyvän kehä”.

Nyt on jäätävä ilmeisesti rauhallisesti odottamaan, miten “hyvän kehä” muuttuu työksi ja leiväksi eli hyvinvoinniksi suomalaisille. Niiden turvaamiseksi selontekoja tarvitaan, ei akateemisen viisastelun välikappaleiksi.

Valtioneuvosto valmistelee tulevaisuusasiakirjan kerran vaalikaudessa ja sen tarkoituksena on luodata tulevaisuutta myös tulevien hallitusten tarpeisiin.

Tulevaisuusselonteon ongelma on väkisinkin sen laaja-alaisuus: maailmoja syleilevä vyörytys ei ole omiaan herättämään keskustelua mistään aiheesta erikseen.

Yleispätevien totuuksien ja itsestäänselvyyksien luetteleminen on miina, jonka selonteko polkaisee monen monta kertaa.

Tiedetään entuudestaan, että suomalainen osaaminen ja taloudellinen kasvu ovat luoneet perustan hyvinvoinnille. Sekin on yleisesti tunnettua, että korkea sivistys kuuluu suomalaisiin menestystekijöihin.

Selitys kuuluu, että selonteko ei ole toimenpideohjelma, joten siltä ei pidä odottaa konkreettisia ehdotuksia.

Suomalaisilla on kuitenkin oikeus selväsanaisesti tietää, mihin suuntaan heitä ollaan johtamassa. Se suunta jää selonteossa aika hämäräksi.

Riittääkö yhteisessä kakussa jaettavaa, ja jos ei, niin mistä ollaan valmiita tinkimään? Selonteossa todetaan, että Suomi tarvitsee kestävää kasvua tavoittelevia yrityksiä. Niin tietysti tarvitseekin, mutta mistä ja miten niitä saadaan, jotta saataisiin lisää kaivattuja oikeita työpaikkoja?

Hallitus sanoo selonteossaan, että kannusteiden on oltava kohdallaan kaikenlaiselle vastuulliselle yritystoiminnalle. Tarpeettomasti kahlitsevaa sääntelyä olisi selonteon mukaan karsittava. Nämäkin tavoitteet ovat hyviä. Ei puutu kuin niiden siirtäminen myös käytäntöön.

Selonteossa vihjataan, että digitaalitalous voisi olla Suomen valttikortti: “Digitaalitalous tulee mahdollistamaan kaikenlaisten yritysten ja organisaatioiden toiminnan uusin tavoin.” Hienosti sanottu, mutta eikö jo alkaneessa digiajassa pitäisi olla jo kynsin hampain kiinni, eikä vasta vuoteen 2030 mennessä?

Hallituksen visiona on, että vuonna 2030 kaikkien on Suomessa hyvä elää merkityksellistä ja arvokasta elämää. Miksi vasta silloin? Tavoite saa luvan olla voimassa jo vuonna 2013.

Menot