Pääkirjoitukset

Kauppa odottaa vireätä joulumyyntiä

Joulumyyntiin valmistutuva kauppa ei yhdy niihin, jotka pelottelevat lamalla ja myyntilukujen jyrkällä romahtamisella. Synkistä pilvistä huolimatta Kaupan liitto ennakoi joulukaupan arvon pysyvän viime vuoden lukemissa.

Vähittäiskaupalle joulu on tärkein sesonkikausi. Kuluvalla vuosituhannella joulumyynti on kasvanut vuosittain noin neljällä prosentilla. Joulukuun myyntiluvut ovat neljänneksen verran vuoden muita kuukausia paremmat. Tavaratalon myynti kasvaa lähes 60 prosenttia ja monien erikoistavarakauppojen myynti kaksinkertaistuu.

Alkavaa joulukauppaa käydään viimevuotista paljon synkemmässä taloustilanteessa, mikä saattaa aiheuttaa kauppiaille pettymyksen. Työttömyys on kasvussa ja lomautettuja palkansaajia on heitäkin paljon. Elintarvikkeiden hinnat ovat kohonneet jatkuvasti eikä vuoden alusta voimaan tullut arvonlisäveron korotuskaan ainakaan edistä kulutusta.

Myös yleinen mieliala on tärkeä kaupanteon näkökulmasta. Jos kuluttajat arvioivat oman henkilökohtaisen taloutensa olevan menossa huonompaan suuntaan, ostohalut ovat luonnollisesti vähäisemmät kuin tilanteessa, jossa usko parempaan lähitulevaisuuteen elää vahvana.

Kauppatavat ovat internetin takia melkoisessa murroksessa. Yhä useampi kuluttaja asioi verkkokaupassa ja tilaa tavarat suoraan kotiovelleen. Näin hän välttyy ruuhkaisilta ostoskeskuksilta ja tekee kaupat juuri silloin, kun se hänelle parhaiten sopii.

Kaupan liiton kyselyn mukaan reilu neljännes kuluttajista sanoi varmasti tekevänsä jouluostoksia netissä. Koska nettikauppa ei tunne valtioiden rajoja, peräti 44 prosenttia suomalaisista nettiasiakkaista on tehnyt ostoksia ulkomaisissa verkkokaupoissa. Niitä suosivat erityisesti alle 40-vuotiaat suomalaismiehet.

Suomalaista kauppaa moititaan usein hyvin keskittyneeksi, mikä latistaa kunnon kilpailua. Kaupan kaksi keskusliikettä hallitsevatkin markkinoita kaksistaan eikä vakavasti otettavia kilpailijoita ole juuri ilmaantunut.

Jatkuvasti suosiotaan kasvattava verkkokauppa saattaa kehittyä nopeastikin varteenotettavaksi kilpailijaksi etenkin erikoistavarakaupoille.

Kaupan joulusesongilla on myös erityisesti nuoria työllistävä vaikutus, sillä 5 000 – 6 000 jouluapulaista saa pätkätyön. Palkan lisäksi siitä kertyy työnhaussa erityisesti arvostettua kokemusta.

Hämeenlinnalaisten kauppaliikkeiden joulunajan myynti saattaa saada pienen lisän, kun Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Hämeenlinnaan ja Lahteen luvan pitää kauppoja auki myös loppiaismaanantaina.

Lisäpäivää perustellaan maakunnassa lomiaan viettävillä venäläisturisteilla, joita halutaan palvella mahdollisimman hyvin.

Kauppakamarin pitää hakea poikkeuslupaa pitää joka vuosi. Nykyinen tilanne ei ole tyydyttävä, sillä kauppa ei tarvitse näin vahvaa virkamiesten ohjausta. Kauppiaat osaavat varmasti itse laskea sen, kannattaako pitää ovia auki ja maksaa työntekijöille sunnuntaikorvaukset.

Ikiaikaisesta rajoituksesta olisi vihdoinkin syytä luopua.