Pääkirjoitukset

Kauppa pitää päätä pinnalla

Suomen päivittäistavarakauppa on entistä selkeämmin kahden kauppa. Osuustoiminnallisen S-ryhmän ja osakeyhtiömuotoisen K-ryhmän yhteenlaskettu markkinaosuus on ylittänyt jo 80 prosenttia. Tasavallan ykkönen on S-ryhmä, joka hallitsee 45 prosenttia kaupasta. Muutama vuosi sitten ykköspaikan menettäneen Keskon siivu on 35 prosenttia.

Selkein häviäjä on myymäläverkostoaan viime vuonna karsinut Siwojen ja Valintatalojen omistaja Suomen lähikauppa. Sen markkinaosuus on laskenut kahdeksaan prosenttiin. Ainoa ulkomaalainen kauppaketju, saksalainen Lidl pitää hallussaan noin viiden prosentin osuutta.

Kaupan yhteiskunnallinen sekä kansantaloudellinen merkitys korostuu tilanteessa, jossa talouskasvu uhkaa hyytyä. Suomen vienti rämpii vaikeuksissa ja kauppatase on vuosikymmeniin alijäämäinen. Kotimarkkinakysynnän varassa elävän kaupan myynnin arvo kasvoi viime vuonna viisi prosenttia. Sitä tosin siivitti pitkästä aikaa virinnyt inflaatio, ja määrällinen kasvu jäi yhteen prosenttiin.

Kauppa ja palvelualat työllistävät jo nyt enemmän suomalaisia kuin perinteinen savupiipputeollisuus. Kaupan ammateista palkkansa saa 300 000 suomalaista ja heidän lukumääränsä on edelleen hienoisessa kasvussa. Merkillepantavaa on ankaran nuorisotyöttömyyden aikana se, että kauppa työllistää joka kolmannen alle 25-vuotiaan työelämässä olevan suomalaisen.

Kaupan menestyksen ja kasvun takuumiehinä ovat olleet kansalaisten myönteisesti kehittynyt ostovoima sekä investoinnit uusin kauppapaikkoihin. Hallitus päätti hiljattain korottaa yleistä arvonlisäveroa yhdellä prosenttiyksiköllä, jota kauppa odotetusti kavahti. Sen vaikutukset eivät tuoreisiin myyntilukuihin vielä luonnollisestikaan näy, mutta voimaan tultuaan korotus kaventaa ostovoimaa. Tällaiseen ei kauppa ole tottunut, sillä kansalaisten ostovoima on hyvien suhdanteiden ja verokevennysten ansiosta vahvistunut vuosi toisensa jälkeen.

Ilmeisesti poliitikkojen ja liikemiesten kytköksistä luettujen tuomioiden rohkaisemana Kilpailuvirasto aikoo tutkia liikepaikkojen kaavoituksen vaikutuksia päivittäistavarakaupassa. Viraston perusolettama on, että osuuskaupat saavat parhaat liikepaikat, koska niillä on yhteisiä päättäjiä kuntien kanssa.

Siltä asia voi näyttääkin, kun tarkastellaan esimerkiksi S-ryhmään kuuluvan ABC-liikennepalveluasemien rynnistystä viime vuosina. Selitys ketjun kasvulle on kuitenkin arkisen yksinkertainen, aitoa kilpaa hyvistä tonteista ei ole enää vuosiin syntynyt. Osa vanhoista huoltamoketjuista, muun muassa Esso ja Shell, ovat häipyneet Suomesta. Muillakaan alan yrityksillä ABC:tä lukuun ottamatta ei investointipaineita suurin yksiköihin ole ollut.

Jos yrityksillä on aitoja haluja rakentamiseen, tontti niille on aina löytynyt riippumatta siitä, minkä lipun alla kauppaa tehdään. Yksikään market ei jää rakentamatta siksi, ettei sille löydy tilaa.