Kuluneella viikolla Hämeenlinnan teatterin hallitus on valinnut 11 johtajahakijasta neljä haastatteluun. Teatterin hallitus päätti olla julkaisematta hakijoiden nimiä.
Kaiken kaikkiaan teatterin tulevaisuudesta on käyty julkista keskustelua liian vähän.
Teatterissa on ollut vuosien ajan jatkuva säästökuuri, kun kuluja on yritetty mitoittaa väheneviin tuloihin.
Selkeää visiota siitä, millainen teatteri haluaa ja voi olla, ei ole ollut. Tämä olisi vaatinut laajan keskustelun, nyt on tyydytty lähinnä korulauseisiin.
Keväällä teatterin hallitus palkkasi elinkeinoelämän vaikuttajan Matti Apusen tekemään selvitystä teatterin tilanteesta. Hän esitti yhdeksän vaihtoehtoa, joista teatterin hallitus nosti ykköstavoitteekseen repertuaariteatterin sijaan olla kahden johtajan tuotantotalo.
Tuotantotalomallilla tarkoitetaan teatteria, joka lähinnä ostaa vierailevia esityksiä.
Jos nykyinen tuotantotalomalli toteutuu, maakunnan ainoaksi ja pieneksi teatteriksi omilla tuotannoilla jää Riihimäen teatteri.
Samaan aikaan sekä päättäjät että Apunen ovat myöntäneet, että Hämeenlinnan teatterilla on vahva asema maakunnan johtavana teatterina. Nykyisillä suunnitelmilla tämä asetelma romuttuu, ellei rahoituspulmiin keksitä kestävää ratkaisua.
Riihimäen teatterin alasajonäytelmä käytiin viime vuonna, kun Bulevardin teatteriyhdistys osti sen. Forssassa teatteri pyörii aktiivisten harrastajien voimin.
Maakuntakeskukseen eli Hämeenlinnaan tarvitaan kunnianhimoinen ammattiteatteri.
Kanta-Hämeessä tehdään ammattitaitoista ja palkittua teatterikasvatusta. Riihimäellä toimii nuorisoteatteri, Hämeenlinnassa Miniteatteri. Molemmat ovat kasvattaneet lukuisia teatterialan ammattilaisia valtakunnan eturiviin.
Poikkeuksetta kaikki teatterialan ammattilaiset sanovat, että tärkeää kasvulle on ollut nähdä ammattitaitoista teatteria kotikaupungissa.
Tärkeää olisi, että uusi muutosjohtaja saisi koottua ammattilaisten rivit kaupungissa, jotta tulevaisuudessakin täällä olisi teatterialan työpaikkoja ja omia, taiteellisia produktioita.
