Pääkirjoitukset

Kesä kypsyy kohti korjuukautta

Kun heinäkuu on kallistumassa lopuilleen ja sadonkorjuukausi lähenee, satotoiveet ovat toistaiseksi korkealla. Syksyn sadosta odotetaan selvästi parempaa kuin viime sadekesän tuloksesta. Varovaiset arviot povaavat vähintään kohtalaista, ja muutamat asiantuntijat uskovat paikoin yllettävän hyvään satoon.

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike arvioi kokonaisviljasadon kohoavan 3,9 miljardiin kiloon. Määrä olisi 0,3 miljardia kiloa viime vuotta suurempi.

Tänä kesänä suomalaisilla pelloilla kasvaa eniten ohraa ja kauraa. Laadukkain ohra menee polttimoille mallasohraksi, osa tärkkelyksen raaka-aineeksi etanolin valmistukseen ja loppu rehuksi. Kauran kulutus muuna kotieläinten rehuna on kokonaissatoon nähden vaatimatonta.

Rukiin viljely ei Suomessa kiinnosta suurtakaan viljelijäjoukkoa. Leipä on pääosin leivottu tuontiviljasta ja niin on tästä eteenpäinkin.

Ruis kylvetään syksyllä ja silloiset sääolot vaikuttavat pinta-aloihin. Viime syksy oli poikkeuksellisen sateinen ja niinpä syysvilja-alat jäivät kovin vaatimattomiksi. Alkavalla puintikaudella ruissadoksi ennustetaan vain 32 miljoonaa kiloa, mikä on vain puolet viimevuotisesta sadosta.

Vehnän suosio on viime vuodesta niin ikään vähentynyt, mutta öljykasvialat ovat koko lailla edelliskesän luokkaa.

Kevät oli tänä vuonna parisen viikkoa jäljessä, mutta lämmin sää ja sopivat sateet ovat kuroneet kasvukauden koko lailla normaaliin aikatauluun.

Puintikausi on hiljalleen käynnistymässä myös Kanta-Hämeessä, ensimmäiset syysrypsit ja heinänsiemenen sadot ovat jo tallessa. Aikaiset kevätviljalajikkeet valmistuvat parhaimmillaan heinä-elokuun vaihteessa, samoin vähälukuiset ruislaihot. Varsinainen sadonkorjuukuukausi näyttäisi tänä vuonna olevan elokuu, elleivät sateet taas yllätä viljelijöitä ja siirrä puinteja syyskuulle.

Viljelijä ei tässä vaiheessa kasvukautta enää voi tehdä mitään satonsa kartuttamiseksi. Lannoitukset ja ruiskutukset ovat tältä kesältä ohi ja lopputulos on luonnon armoilla.

Lähiviikot ratkaisevat sadon laadun, eivät niinkään enää sen määrää. Puintisäät ratkaisevat myös viljelijän viljatilin suuruuden. Jos leikkuupuimurit ovat pelloilla sateiden välillä ja korjattava vilja on märkää, sitä on pidettävä kuivurissa pitkään. Viljankuivaamoissa käytetään polttoaineena pääasiassa kevyttä polttoöljyä ja sen lisäksi kuluu paljon sähköä. Polttoöljy maksaa tällä hetkellä noin euron litra eli kovin kostean ja huonolaatuisen viljan kuivatus ei ole lainkaan kannattavaa.

Viljamarkkinoiden avaushinnat selviävät silloin, kun ensimmäiset erät tulevat markkinoille. Myös Suomessa maksettavat tuottajahinnat määrittyvät suoraan maailmanmarkkinoilla, joilla hintoihin vaikuttavat maailman suurten viljantuottajamaiden, kuten Yhdysvaltain, Kanadan ja Venäjän sadot. Oma vaikutuksensa on muassa Kiinan ostoilla.

Satoennusteet Euroopassa, myös Venäjällä, näyttävät toistaiseksi hyviltä ja viljojen hinnat viljapörsseissä ovat viime viikkoina laskusuunnassa.