Pääkirjoitukset

Kesä kypsyy sadonkorjuuksi

Kasvukausi on kypsymässä sadonkorjuuksi. Ensimmäiset leikkuupuimurit ajetaan vilja-Suomen pelloille näinä päivinä, kun aikaiset viljalajikkeet sekä syysviljat ovat kypsyneet. Puinnit käynnistyvät Etelä- ja Länsi-Suomen lauhoilla rannikkoseuduilla eikä aikaakaan, kun töihin käydään myös sisämaassa.

Kesäkuu oli poikkeuksellisen kolea, mutta helteisen heinäkuun ansiosta kasvukausi mahtuu säiden puolesta keskiarvoihin. Tilanne vaihtelee kuitenkin eri maakunnissa. Itä-Suomessa ollaan viikko jäljessä, Etelä-Pohjanmaalla puolestaan viikon verran edellä.

Tämänhetkiset ennusteet povaavat ainakin tyydyttävää viljasatoa. Paikoin jyväkoko on jäämässä pieneksi, kun paahtava helle on pakkotuleennuttanut kasvustoja. Merkillepantava muutos edelliskesiin verrattuna on vehnän viljelyalan huomattava muutos. Ohra ja kaura pitävät toki pintansa suosituimpina viljakasveina, mutta vehnäsato varttuu parhaillaan noin 270 000 peltohehtaarilla, mikä on 44 000 hehtaaria enemmän kuin vuosi sitten.

Kiinnostus vehnänviljelyyn on lisääntynyt siksi, että uudet lajikkeet ovat entistä viljelyvarmempia ja ne sopivat Suomen lyhyeen kesään. Turengin ja Salon sokeritehtaiden alasajo ja perunatärkkelystuotannon tuotannon tuntuva väheneminen ovat ohjanneet viljelijät etsimään vaihtoehtoja.

Mikäli vehnän korjuu onnistuu, Suomeen on luvassa kaikkien aikojen sato ja leipävehnän omavaraisuus on taattu. Ruisleipä on edelleen osin tuontiviljasta leivottua, sillä nyt kylvössä oleva ruisala, 27 000 hehtaaria ei riitä kotimaan kulutukseen, vaikka hehtaarit ovat edellisvuodesta kaksinkertaistuneet. Mikäli syksyn säät suosivat rukiin kylväjiä, runsaan vuoden päästä kotimaisuudesta kertova joutsenlippu saattaa vuosien jälkeen palata leipäpusseihin.

Suomalaisten viljanviljelijöiden palkan määrittävät paitsi maailman viljapörssien noteeraukset, myös Euroopan unionin ja Suomen valtion maksamat maataloustuet. Tukien tasot ovat koko lailla varmasti tiedossa jo etukäteen, mutta viljan maailmanmarkkinat heilahtelevat kysynnän ja tarjonnan mukaan. Hintoja ohjaavat maailman keskeisten tuotantoalueiden satojen määrä ja laatu.

Venäjällä, jossa lähes puolet vehnäpelloista on jo puitu, on tulossa viidenneksen parempi sato kuin viime vuonna. Vakavan kriisin runtelemassa Ukrainassakin näyttää siltä, että maan viljasato kasvaa. Sen sijaan Kanadassa viljasato on pienenemässä 20-30 prosenttia viime vuodesta. Yhdysvalloissa puolestaan odotellaan kevätvehnästä parasta satoa 22 vuoteen.

Euroopan viljamarkkinoiden noteeraukset uudesta sadosta ovat laskeneet viime vuodesta. Eniten hinnat ovat laskeneet rehuohran ja -kauran, mikä ennakoi leipä- ja rehuviljojen hinnan erojen kasvusta. Suomalaiset viljamarkkinat käynnistyvät yhtä jalkaa puintien kanssa ja viljanostajien kauden avaushinnat nähdään lähipäivinä.

Päivän lehti

24.9.2020

Fingerpori

comic