Pääkirjoitukset

Keskusta ei vie Suomea Natoon

Turvallisuuspolitiikka ja Nato ovat eduskuntavaalien lähestyessä poliitikoille arkoja aiheita. Onneksi puoluejohtajat eivät halua kokonaan rauhoittaa vaalikeskustelua tärkeältä aiheelta, vaikka presidentti Sauli Niinistö näin Ruotsin esimerkkiin vedoten toivoikin.

Turvallisuuspolitiikka kuuluu vaalien asialistalle. Kansalaisilla on oikeus tietää, mihin suuntaan Suomea ollaan viemässä.

Suomen turvallisuuspoliittisen aseman kiistaton muutos, Ukrainan sota ja Venäjän osuus siinä eivät voi jäädä vaille huomiota.

Suomalaiset kokevat tuoreen kyselyn mukaan Venäjän muodostavan Suomelle aikaisempaa suuremman uhkan.

Kansalaisten perusteltuun huoleen on pystyttävä vastaamaan. Ei riitä, että heille toistuvasti vakuutetaan, ettei Suomeen kohdistu sotilaallista uhkaa.

Nimenomaan vakaina aikoina turvallisuudesta pitää keskustella ja antaa kansalaisille rakennuspuita mielipiteiden muodostamiseen. Arkaakaan aihetta ei pidä jänishousumaisesti väistellä.

Poliitikkojen kielenkantimia sitoo se, ettei suomalaisten enemmistö ole valmis jäsenyyteen läntisessä sotilasliitossa. Nato-jäsenyyden vastustus on hiljalleen vähentymässä, mutta viime aikoina ei ole tapahtunut merkittäviä liikahduksia.

Suurinta Nato-jäsenyyden kannatus on kokoomuksen kannattajien piirissä. Muista isoista puolueista SDP:n, Perussuomalaisten ja keskustan kannattajat ovat edelleen enimmäkseen jäsenyyttä vastaan.

Keskusta on ylivoimainen ykkössuosikki suurimmaksi eli vaalien jälkeiseksi pääministeripuolueeksi. Jos vaalien suosikki pitää, ei tuleva hallitus ole viemässä Suomea Natoon, tuskin edes lähemmäs sitä.

Nykyinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) on Nato-myönteisyyden mannekiini, mutta vaalien läheisyys näkyy hänenkin puheissaan. Niihin on tullut varovainen sävy.

Stubbin mukaan jäsenyyshakemuksen mahdollisuutta ei pidä sulkea pois vaalien jälkeisen hallituksen ohjelmasta. Tämänkin kannanoton merkitys selviää vasta vaalituloksen jälkeen.

Toinen leimallinen Nato-jäsenyyden kannattaja, puolustusministeri Carl Haglund (r.) perustaisi parlamentaarisen komitean pohtimaan jäsenyyden ja siitä mahdollisesti järjestettävän kansanäänestyksen tarpeellisuutta.

Vastuu valuu Haglundin hartioilta kuin vesi hanhen selästä. Poliittisesti herkät asiat on ennenkin ollut tapana haudata komiteoihin, kun poliittinen kantti ei kestä.

Naton pääsihteeri, norjalainen Jens Stoltenberg vieraili Suomessa pääministeri Stubbin kutsusta. Stoltenberg kävi kohteliaisuuskäynnillä Naton luotetussa kumppanimaassa ja ylisti Suomen ja Naton nykyistä suhdetta erinomaiseksi.

Natolle Suomi on helpoista helpoin jäsenkandidaatti. Mahdollisen kriisin tullen Naton parhaillaan Brysseliin nousevassa uudessa päämajassa on hyvin tiedossa, kenen joukoissa Suomi seisoo.

Päivän lehti

1.4.2020