Pääkirjoitukset

Keskustalla täytettävänä yllättävä valtatyhjiö

Kansa suo todennäköisesti tasavallan presidentti Sauli Niinistölle vajaan kahden vuoden päästä sen, minkä lakikin: toisen virkakauden. Niinistö on asettautunut presidentillisesti päivänpolitiikan yläpuolelle.

Suomen Keskustan ehdokkaat ovat karsiutuneet viime presidentinvaaleissa loppukilpailusta. Se on ollut kova paikka maan suurimman puolueen asemasta vaaleista vaaleihin kamppailevalle puolueelle.

Normaali marssijärjestys olisi, että puheenjohtaja ja pääministeri Juha Sipilä valittaisiin keskustan ehdokkaaksi. Poliittisesti vaikean ajan rasittama Sipilä ei kuitenkaan halua ottaa tulevissa vaaleissa köniinsä Niinistöltä, jolla on vahvaa kannatusta Sipilän omissakin joukoissa.

Jopa todennäköisesti Sauli Niinistöä ehdotetaan myös keskustan ehdokkaaksi. Se on mannerlaattoja järisyttävää poliittista historiaa.

Keskustan johtopaikoilla on Sipilän takana – yllättäen – presidenttiehdokkaan kokoinen valtatyhjiö.

Ensimmäiseksi ehti – Matti Vanhanen, joka kertoi viime viikolla jättävänsä eduskuntaryhmän puheenjohtajan tehtävän. Pääministeripuolueessa kiehuu: samaan aikaan puolue etsii uutta puoluesihteeriä.

Seinäjoen puoluekokous valitsee kesäkuussa presidenttiehdokkaan. Yksi mahdollisista on elinkeinoministeri, entinen EU-komissaari ja europarlamentaarikko Olli Rehn, mutta hänen on arveltu tähtäävän Suomen Pankin tulevaksi pääjohtajaksi.

Keskustan kestoehdokas on ollut Paavo Väyrynen. Hän perustaa kuitenkin omaa puoluettaan. Väyrysen lisäksi presidentinvaalit on käynyt häviämässä Vanhanen, vuonna 2006.

Vanhasella ei ole realistisia mahdollisuuksia presidentiksi. Jo pelkkä ehdokkuuskin olisi kuitenkin merkittävä saavutus. Se pitäisi Vanhasen pinnalla puolueessaan ja valmiina uusiin tehtäviin.

Vanhasella on pitkä pääministerikokemus vuosilta 2003–2010. Hän nousi tehtävään poliittisesta näkymättömyydestä Anneli Jäätteenmäen kompuroinnin jälkeen.

Matti Vanhanen ei voi varsinaisesti kehua pääministerin glooriallaan. Hän johti suomalaista politiikkaa silloin, kun tehtiin sarja päätöksiä, jotka romahduttivat julkisen talouden ja villiinnyttivät velkaantumisen. Nyt Juha Sipilän hallitus yrittää paikata juuri niiden päätösten seurauksia.