Pääkirjoitukset

Keskustan Sipilä katsoo kauas

Puoluejohtaja Juha Sipilä esitteli keskustan toimintapäivänä Tästäkin selvitään -kampanjan sekä huomiota keränneen kakkaran. Se on Sipilän suunnittelema kiekko, kompassi, josta hän laskee olevan apua maan talousongelmien ratkaisemisessa.

Nikkaroinnissa on hyvät puolensa, aivan vakavalla mielellä Sipilä tuskin on kakkaraansa rakennellut.

Suomen talouden ongelmista on aivan riittävästi kovaa tietoa, paljon on koossa myös erilaisia ratkaisumalleja. Paketin taakse pitäisi vaan koota tarpeeksi poliittista voimaa.

Tämä tehtävä koettelee pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitusta helmi- maaliskuussa.

Keskustan Sipilä kaipaa menojen kasvuun tolkkua ja talouden kurssin oikaisemiseksi vaalikausien ohjelmaa. Tämä kertoo tosiasioiden tunnustamisesta: keskustajohtaja ei odota helppoja ja nopeita voittoja.

Pitkän tähtäimen talousohjelma on lähinnä haave maassa, jossa eduskuntavaalit ovat kerran neljässä vuodessa. Istuvalla eduskunnalla on olemattoman vähän keinoja sitoa seuraavan parlamentin käsiä.

Kaiken lisäksi on aivan keskeistä muistaa, että vaaleissa vaikuttaminen on kansanvallan kovaa perustaa.

Edes keskusta ei voi sitoutua pitkän tähtäimen talousohjelmaan. Jos puolue istuu seuraavien vaalien jälkeisessä hallituksessa, sen on sovittava muitten hallituspuolueitten kanssa hallitusohjelmasta, joka ei koskaan voi olla kuin kompromissi.

Kauas katsominen – niin tärkeää kuin se onkin – on juuri nyt hieman surkuhupaisaa. Kun Kataisen kuuden puolueen hallituksella on vaikeuksia sopia kahden vuoden talousohjelmasta, on aika vähän tilaa haaveilla vaalikausien sopimuksista.

Keskustan Sipilä katsoo, että valtion menot saisivat kasvaa vain 60 prosenttia talouden reaalikasvusta, loppu 40 prosenttia käytettäisiin alijäämän korjaamiseen.

Näinkin sen voi määritellä, keskeistä on kuitenkin valtion tulojen ja menojen nykyistä parempi tasapaino. Suomi elää tällä hetkellä liikaa velaksi ja on pelättävissä, että tässä mielessä hallituksen ratkaisut eivät suuntaa muuksi muuta.

Menojen karsiminen on vaikeaa, koska kupissa ovat saavutetut edut, niistä leikkaaminen. Hyvinvoinnin turvaaminen on lopulta keskustalle aivan yhtä tärkeää kuin muillekin puolueille.

Puolueissa pitäisi olla huomattavasti nykyistä enemmän rohkeutta sanoa ääneen se tosiasia, että viime kädessä pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa uhkaa kuitenkin heikentyvä valtiontalous.

Kataisen hallitus ei ole hoitanut valtiontaloutta poikkeuksellisen huonosti. Löysyys on osa suomalaisten hallituspolitiikan historiaa.

Talouden hyvinä aikoina pitäisi hillitä menojen kasvua, jotta talouden vauhdin hyytyessä olisi puskureita tukea kasvua.

Ohje on perin tuttu, ei sitä silti ole keskustakaan hallitusvastuussa ollessaan suuressa arvossa pitänyt.

Päivän lehti

30.3.2020