Pääkirjoitukset

Ketteryys tuo elinvoimaa

Ketterät Pohjanmaan kaupungit tekevät eroa hidasliikkeisempiin seutukuntiin. Tämän todistaa valtiotieteen tohtori Timo Aron vertailu 26 suurimman kaupungin elinvoimasta.

Ainoa vertailussa mukana oleva kantahämäläiskaupunki on Hämeenlinna, joka jää loistavasta sijainnistaan huolimatta ikävällä tavalla puolivälin vaiheille.

Kun etsitään muutosherkimpiä kaupunkeja samasta joukosta, Hämeenlinna jää hännänhuippujen joukkoon. Siinä vertailussa loistavat Seinäjoki, Vaasa ja Kokkola.

Tällä viikolla Tilastokeskus julkaisi myös alustavat tiedot kuntien väkiluvun kehityksestä. Se on kantahämäläisittäin huolestuttavaa luettavaa.

Ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1998 maakunnan väkiluku on pienentynyt. Ongelmia on erityisesti Lounais-Hämeessä. Forssan seudulta väki on vähentynyt jo pitkään.

Kanta-Hämeessä vain neljä kuntaa onnistui kasvattamaan väkilukuaan. Hämeenlinnassa ja Riihimäellä kasvu on tuttua, samoin Hausjärvellä. Hattulassa tilanne on vaihdellut tonttitarjonnan mukaan.

Näiden tilastojen pitäisi viimeistään herättää kunnat hakemaan yhteistyötä oman navan tuijottamisen sijaan. Yhteistyötä on syytä tehdä niin seutukunnallisesti kuin maakunnallisesti.

Jos eduskunta lopulta hyväksyy paljon puhutun sote-uudistuksen, se automaattisesti pakottaa kunnat yhteistyöhön myös Kanta-Hämeessä.

Onneksi maakunnassa valmistaudutaan siihen etunojassa. Käytännön toteuttamista vetää tuttu mies, Forssan seudun hyvinvointiyhtymän johdosta eläkkeelle jäänyt Markku Puro.

Kunnilta tarvitaan nyt yksituumaisuutta ja tukea valmistelutyöhön sen sijaan, että jokainen ryhtyy pelkästään valvomaan omia etujaan.

Yhtenä syynä Kanta-Hämeen elinvoimaisuuden hiipumiseen on poliittisen päätöksenteon raskassoutuisuus. Muuttuvan maailman vaatimuksiin pitää pystyä reagoimaan heti.

Päätöksentekoprosessien on toimittava sen sijaan, että ne jäävät jumittamaan. Selvityksiä tehdään toisensa perään. Tätä ongelmaa on kaikilla maakunnan kaupunkiseuduilla.

Työpaikat ovat elinvoimaisuuden ehdoton edellytys. Kuntien on pakko tehdä aktiivista elinkeinopolitiikkaa yhteistyössä keskenään, jotta globaalissa kilpailussa pärjätään.

Hämeenlinnan ja Riihimäen seudut sijaitsevat paljon puhutulla HHT-kasvukäytävällä, mutta se ei pelkästään riitä.

Forssan seudun sijainti ei ole juuri sen heikompi kakkostien ja kymppitien solmukohdassa. Teiden parannusta tarvitaan, mutta vielä tärkeämpää on saada vihdoin aikaan sujuva elinkeinoyhteistyö.

Huolestuttaviin tilastoihin tuo hieman valoa se, että maakunta on noussut Manner-Suomen tilastossa kahdeksanneksi, kun puhutaan tuotannon kasvusta.

Tosin tuo tilasto on vasta vuodelta 2012. Pahin laman kuoppa ei siinä vielä näy. Ei siis pidä tuudittautua tyytyväisyyteen.