Pääkirjoitukset

Kiertotalous haastaa kertakäyttökulttuurin

Ilmastonmuutos on tuottanut lisää nostetta kiertotalouden siipien alle. Kiertotalous tuntuu olevan vastaus moneen pulmaan.
Hamkin yhteisöpäällikkö Jukka Raitanen (vas.) ja The Other Danish Guyn perustaja Tommi Lähde keskustelivat yritystoiminnan lähtökohdista FRUSHissa. Kuva: Tapio Tuomela
Hamkin yhteisöpäällikkö Jukka Raitanen (vas.) ja The Other Danish Guyn perustaja Tommi Lähde keskustelivat yritystoiminnan lähtökohdista FRUSHissa. Kuva: Tapio Tuomela

Kiertotalous on yhteinen nimittäjä kestävälle kehitykselle, biotaloudelle, cleantechille, resurssiviisaudelle ja vihreälle taloudelle.

Kiertotalouden keskeisenä ideana on säästää luonnonvaroja ja hyödyntää materiaalit tehokkaasti ja kestävästi

Kiertotalous ei ole haihatteleva tulevaisuudenvisio – jo nyt meillä on paljon aitoa ympäristöystävällistä liiketoimintaa.

Yleinen mielipide ja päästölinjaukset ohjaavat yrityksiä uudistamaan toimintansa ympäristön hyväksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Muutoksessa piilee myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Kiertotalous kuuluu Suomen merkittäviin kasvualoihin.

Kehityksen aallonharjalla on Forssassa juuri kolmatta kertaa järjestetty kiertotalouden kasvuyritys- ja start up -tapahtuma FRUSH.

Hämeen ammattikorkeakoulun ja Forssan Yrityskehityksen luotsaama tapahtuma on kasvanut merkittäväksi valtakunnalliseksi tilaisuudeksi, jossa alan toimijat voivat verkostoitua, löytää rahoitusta ja kuulla uusimmista hankkeista.

Kiertotalous on tänä vuonna ollut esillä paitsi Sitran kansainvälisessä foorumissa myös YK:n ympäristökokouksessa, G20-maiden kokouksessa ja EU:n ympäristö- ja ilmastoministereiden kokoontumisessa.

 

Kiertotalous pyrkii liputtamaan ulos kertakäyttökulttuurin ja luonnon raaka-aineiden lyhytjänteisen hyödyntämisen, jotka tuottavat kasvavia jätemääriä.

Raaka-aineet ja materiaalit on syytä pitää mahdollisimman pitkään talouden käytössä.

Toisen jäte on toisen raaka-aine, ja ylijäämästä tulee hyödyke.

Vastedes tuotanto ja kulutus perustuvat omistamisen sijasta yhä enemmän palveluiden käyttämiseen.

Pelkkää voittokulkua ei ole luvassa, sillä haaste on valtava. Vaihtoehdot ovat kuitenkin vähissä.

Nykyisellään maailmassa vain kymmenesosa käyttöön otetuista luonnonvaroista säilyy kierrossa, vaikka ylitämme jo nyt maapallon kantokyvyn.

Hyvin paljon on kiinni poliittisista päätöksistä, mutta lopulta kuluttajat määräävät valintapäätöksillään, mikä on markkinoiden ja teollisuuden suunta.