Pääkirjoitukset

Kiinteistöjen ylläpito kysyy kukkaron kokoa

Kiinteistöjen ylläpidon kustannusten nousuvauhti on kiihtynyt kuluvana vuonna, vaikka inflaatio mataa.
Rakennuksen peruskorjaus ei ole pelkkää vauriokorjausta vaan myös ajanmukaistamista. Kuva: Juho Peltoniemi
Rakennuksen peruskorjaus ei ole pelkkää vauriokorjausta vaan myös ajanmukaistamista. Kuva: Juho Peltoniemi

Kiinteistöjen ylläpitokustannusten nousutahti on Tilastokeskuksen mukaan tiivistynyt kuluvana vuonna.

Kiinteistön ylläpitokustannukset nousivat kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 2,6 prosenttia viimevuotiseen verrattuna. Kiinteistöveroa tai tontin vuokraa ei tässä vertailussa huomioida.

Kulueristä eniten kasvoivat sähkökustannukset, peräti 9,9 prosenttia. Tavanomaista enemmän kasvoivat myös korjaus- ja lämmityskustannukset.

Kiinteistöliiton tuore vertailu todistaa, että kerrostalojen kiinteistökuluja on Hämeenlinnassa kasvattanut etenkin kallis kaukolämpö ja Forssassa vesimaksujen korotus.

Kustannuskehitys kulkee kunnissa eri tahtia. Kunnallisissa maksuissa näkyy paikoin omakustannusperusteen sijaan piiloverotusta.

Kiinteistön ylläpitoa ei voi laskea pelkkänä kulueränä, koska sen tarkoituksena on pitää kiinteistö kunnossa. Ylläpitoinvestoinnit maksavat parhaimmillaan itsensä takaisin.

Kanta-Hämeessä kuntien murheena on useita vanhoja rakennuksia kuten kouluja, jotka eivät toiminnan päätyttyä tahdo mennä kaupaksi toivottuun hintaan. Tyhjien rakennusten ylläpito rasittaa kunnan taloutta.

Osaa rakennuskannasta odottaa viime kädessä purkaminen.

Toinen vaihtoehto on miettiä, miten rakennuksille saisi muuta käyttöä. Se on vain helpommin sanottu kuin tehty, kun uuden käytön olisi hyvä tuottaa ainakin ylläpitokulut.

Kiinteistökannan ikääntyminen vaatii tulevaisuudessa yhä enemmän panostuksia peruskorjauksiin.

Peruskorjausta ei pidä mieltää vain vauriokorjaukseksi, sillä vaatimustaso kiinteistöissä tahtoo ajan myötä nousta.

Korjausten lisäksi kiinteistöjä on nykyaikaistettava kiinteistötekniikan, energiatalouden, hyvän sisäilman ja esteettömyysvaatimusten vuoksi.

Isona haasteena on, miten rakennusten korjaus- ja muutoskulut pysyvät kurissa ja asumis- ja käyttökustannukset siten kohtuullisina.

Varsin optimistiset toiveet asiassa on sälytetty rakennus- ja kiinteistöalan digitalisoinnille.