Pääkirjoitukset

Kilometrivero takaa valtion tuotot

Nokian entisen pääjohtajan, nykyisin Shellin hallitusta johtavan Jorma Ollilan liikennemaksuryhmä esittää Suomessa siirryttäväksi kilometriveroon. Se korvaisi nykyisin perittävän autoveron ja ajoneuvoveron. Polttoaineverosta se ei autoilijoita kuitenkaan vapauttaisi, vaan sitä peritään uudistuksen jälkeenkin.

Uudistus laskisi uusien autojen hintaa ja nuorentaisi suomalaista autokantaa. Kaupantekijäisinä liikenneturvallisuus saattaisi parhaassa tapauksessa kohentua ja päästöt vähentyä. Uudet autot ovat yleensä vanhoja turvallisempia ja niiden valmistajat ovat tehneet paljon työtä päästöjen vähentämiseksi.

Ollilan työryhmä on oikeilla jäljillä, mikäli tavoitteena on yksityisautoilun vähentäminen, esittäessään kilometriveroa perittäväksi sen mukaan, missä päin maata autolla ajetaan ja paljonko se päästää hiilidioksidia ilmakehään.

Suurissa kaupungeissa, joissa joukkoliikenne toimii, ja on yhteiskunnan varoilla rakennettu ja edelleen tuettu, kilometrivero olisi korkeampi kuin maaseudulla. Jos veron porrastus toteutuu, samalla tunnustetaan, ettei yksityisautoilu ole tarpeetonta tuhlailua, vaan välttämätön tapa liikkua töihin tai palvelujen ääreen. Suomi on laaja, pitkien etäisyyksien harvaan astuttu maa, jonka maantieverkosto on kuitenkin kattava, tosin kunnoltaan vaihteleva.

Kilometriverotusta varten ajotiedot kerätään autoon asennettavan laitteen avulla ja satelliittien välityksellä verottajan ylläpitämään tiedostoon. Tiedot eivät kuitenkaan välity niin ajantasaisina, että niiden perusteella syntyisi tietoa siitä, missä auto milloinkin liikkuu. Kysymys ei siis ole valvontajärjestelmästä, vaan veronkannosta.

Valtio verottaa tieliikennettä erilaisilla veroilla ja maksuilla yhteensä 7,6 miljardia euroa. Summasta autoveron ja ajoneuvoveron osuus on parin miljardin paikkeilla. Uudistuksella ei olisi vaikutuksia verojen kokonaistuottoon, sillä keskimäärin 3,3 euron kilometrivero kattaisi auto- ja ajoneuvoveron tuotot.

Taustalla on kuitenkin huoli verotulojen laskusta, jos liikennettä verotetaan vanhaan malliin. Päästöjen määrä vaikuttaa nykyiseen verotukseen, jonka johtavana periaatteena on, että suuri saastuttaja maksaa enemmän kuin vähäpäästöinen.

Autoteollisuus on kuitenkin vastannut ajan vaatimuksiin ja tuottaa entistä vähemmän polttoainetta kuluttavia vähäpäästöisiä moottoreita. Ilmeisesti Suomessakaan ei haluta ottaa sitä riskiä, että päästöjen vähentyessä verojen tuotto laskee. Kilometriperusteinen verotus takaa valtion verotulot.

On aivan selvää, ettei näin radikaali verouudistus voi tulla voimaan kovin nopeasti. Ollilan työryhmän esitys tulee maan hallituksen käsittelyyn ja sieltä se etenee aikanaan eduskunnan hyväksyttäväksi. Lopullinen päätös on poliitikoilla eli ratkaisu on aina poliittinen. Siinä mielessä kilometriveron siirtyminen on helppo päättää, että siirtymäajasta tulee pitkä ja päättäjät ehtivät moneen kertaan vaihtua.

Kilometriveroon siirrytään Suomessa joskus 2020-luvulla.