Pääkirjoitukset

Kilpailukykyloikka yhä kovan väännön takana

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) odotettiin kertovan maanantaina keinoista, joilla Suomen talous kääntyy kaivattuun kasvuun.

Yhteiskuntasopimuksen kaatumiseen pettyneellä Sipilällä oli kumppaneineen kuitenkin vain vähän uutta kerrottavaa.

Suomen talous lentää Juha Sipilän mukaan sumussa ja silloin on luotettava mittareihin, tietää lentämistä harrastava pääministeri. Vertaus ei ollut kovin puhutteleva.

Yksi viikonloppu ei millään riittänyt keinojen tarkentamiseen sen jälkeen kun yhteiskuntasopimus viime viikon lopulla kaatui. Talouden kestävyysvajeeseen liittyvät ongelmat ovat isoja, ja tilanne on täysin uusi suomalaisessa yhteiskunnassa.

Hallitus pitää yksituumaisesti kiinni viiden prosentin kilpailukykyloikasta, mutta siihen pääseminen on edelleen kovan väännön takana.

Hallitus antaa syyskuun loppuun mennessä eduskunnalle tiedonannon kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävistä toimista. Tavoitteena on, että eduskunta hyväksyisi pakettiin sisältyvät lakimuutokset viimeistään ensi kesäkuussa.

Työllisyys paranee vain yritysten kilpailukykyä parantamalla, eli työn teettäminen pitää tehdä yrityksille sekä nykyistä edullisemmaksi että helpommaksi.

Hallituksella ei ole kovin laajaa keinovalikoimaa suoraan työn hinnan laskemiseen. Kun palkkojen alentaminen on poissa pelistä, jäävät jäljelle lähinnä työnantajilta perittävät maksut.

Paikallista sopimista on tarpeen edistää, mutta sen vaikutukset yritysten kilpailukykyyn eivät riitä.

Juha Sipilä vertasi tilannetta lentämisen lisäksi myös markka-aikaan. Jos sitä elettäisiin nyt, niin Suomi devalvoisi. Vertaus saattaa viitata niin sanottujen Emu-puskureiden mahdolliseen käyttöön. Puskurirahastothan perustettiin palkansaajajärjestöjen vaatimuksesta, jotta Suomella olisi mahdollisuus tasapainottaa talouttaan rahaliiton jäsenenä.

Juha Sipilä on vaatinut politiikkaan tulosvastuuta, joten maanantaina esitetyn aikataulun on pidettävä. Muuten Sipilän vaalivoittajan sädekehästä ei ole mitään jäljellä.

Hallitus ajaa parlamentarismin pelisääntöjen mukaisesti lakiuudistuksia, mutta ne tarvitsevat onnistuakseen taakseen poliittista kenttää laajemman yhteiskunnallisen hyväksynnän. Kaivattujen työelämämuutosten taakse tarvitaan edelleen laajasti myös suomalaiset työmarkkinajärjestöt.

Päivän lehti

4.4.2020