Pääkirjoitukset

Kirkon kolme vaihtoehtoa

Kirkossa vetää taas kaikista ovista. Viikonvaihteessa noin 13 000 suomalaista, muutaman pienen seurakunnan jäsenmäärän verran, ilmoitti eroavansa evankelisluterilaisesta kirkosta. Ovi kävi toki kahteen suuntaan, mutta kirkkoon liittyvien määrä oli muutaman sadan ihmisen luokkaa.

Joukkoeron taustalla on eduskunnan perjantainen äänestys kansalaisaloitteen perusteella syntyneestä lakiesityksestä tasa-arvoisesta avioliitosta. Eduskunta hyväksyi uudistuksen selvin luvuin, mutta sen lopullisen kohtalon ratkaisee vasta seuraava eduskunta.

Edellisen kerran tuhannet suomalaiset suuttuivat kirkkoon kristillisdemokraattien puheenjohtajan, sisäministeri Päivi Räsäsen kärkevistä lausunnoista Ajankohtaisen kakkosen Homoillassa. Eroryntäystä ei yhtään hillinnyt se, että Räsänen puhui omissa, ehkä puolueensa, mutta ei kuitenkaan evankelisluterilaisen kirkon nimissä.

Kirkko joutui toistamiseen ukkosenjohdattimeksi eduskunnan päätöksen jälkeen, vaikka ratkaisu on yksiselitteisesti eduskunnan, ei kirkon. Sytykkeen eroilmoitukselle antoi arkkipiispa Kari Mäkinen, jonka lausunto tulkittiin erityisesti konservatiivisen seurakuntaväen joukossa liian homomyönteiseksi.

Myös monet arvoliberaalit erosivat viikonvaihteessa pontimenaan taas kerran Päivi Räsänen. Hän on huono häviäjä eikä juuri arvosta eduskunnan enemmistön tahtoa. Heti lauantaina puoluevaltuustonsa kokouksessa Räsänen muistutti, että asia nousee esille vielä kevään hallitusneuvotteluissa ja niitä ennen eduskuntavaalitaistelussa.

Tuskin tasa-arvoisesta avioliittolaista sentään keskeistä vaaliteemaa tulee ja hallituskysymyskin se voi olla vain kristillisdemokraateille. Pienen puolueen puheenjohtaja on etevä poliitikko. Vaatimalla sinnikkäästi päätöksen avaamista Päivi Räsänen uskoo houkuttelevansa puolueensa äänestäjiksi kirkon arvokonservatiiveja. Pienikin lisä valmiiksi vaatimattomaan kannatukseen voidaan tulkita vaalivoitoksi ja tasoittaa Räsäsen tietä jatkokauteen puolueen johdossa.

Eduskunnan linjauksen jälkeen seuraava siirto on nyt kirkolla, nimenomaan evankelisluterilaisella kirkolla, sillä ortodoksit eivät aio muuttaa menettelytapojen avioliittoon vihkimisessä millään tavalla. Tämän he ovat alusta pitäen piispojensa suulla ilmoittaneet.

Luterilaisilla on kolme vaihtoehtoa. Kirkko voi jatkaa kuten tähänkin asti ja olla vihkimättä homo- ja lesbopareja. Ongelman voi ratkaista niinkin, että kirkko laajentaa avioliittoon vihkimistä koskemaan myös samaa sukupuolta olevia. Kolmas vaihtoehto on luopua kokonaan avioliittoon vihkimisistä.

Valitseepa Suomen evankelisluterilainen kirkko minkä vaihtoehdon tahansa, ratkaisu ei ole ollenkaan helppo ja yksinkertainen ja se tietää taas uutta eroaaltoa. Toki muutama ihminen voi siihen liittyäkin riippuen siitä, miten suhde avioliittoon aikanaan ratkeaa.

Kirkko on suhteessaan valtioon autonominen ja itsenäinen. Sen ei ole mikään pakko noudattaa eduskunnan tahtoa, mutta se ei voi astua kovin eri jalkaa suomalaisen yhteiskunnan kanssa.