Pääkirjoitukset

Kolhu uskottavalle puolustukselle

Pari viikkoa sitten Suomen ilmatilaa loukanneet venäläiset lentokoneet ovat nostattaneet kummallisen keskustelun, joka ryöpsähti valloilleen viime lauantaina. Tasavallan presidenttiä myöten monet poliitikot lausuivat julkisuudessa käsityksiään siitä, mitä Suomenlahden yläpuolella tapahtui ja kuinka siihen meillä reagoitiin.

Poliittisen hälinän sai aikaan Savon Sanomien uutinen, jonka mukaan Kuopion Rissalassa tukikohtaansa pitävät ilmavoimien Hornet-hävittäjät eivät nousseet edes ilmaan, kun kaksi venäläiskonetta loukkasi peräjälkeen Suomen ilmatilaa. Kun kolmaskin kone oli tulossa rajan yli, Hornetit olivat ilmassa, eikä ilmatilan loukkausta sattunut.

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) ehätti tuoreeltaan kehumaan ilmavoimien valmiutta, sillä hän oletti suomalaishävittäjien käyneen tunnistamassa tunkeutujat. Kun totuus paljastui, pääministeri joutui oikomaan tietojaan.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.), varapuheenjohtaja Seppo Kääriäinen (kesk.) sekä ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) kävivät lauantaina kuumina. Johtavat poliitikot joutuvat lukemaan lehdistä, mitä oikeasti on tapahtunut. Syyttävä sormi osoitti kohti puolustusministeriötä ja puolustusministeri Carl Haglundia (r.).

Myös presidentti Niinistö kuittaili aamutelevisiossa ilmavoimien suuntaan ja sanoi tapauksen menneen niiltä ohi. Hänen mielestään ei käy laatuun, että valmiudesta tingitään lentäjien ylitöiden tai rahapulan takia. Tämän ilmavoimien komentaja Kim Jäämeri kuitenkin tuoreeltaan kiisti.

Mitään vakavaa, maan turvallisuutta uhkaava ei Suomenlahdella pari viikko sitten sattunut, mutta mielet ja mielialat ovat tällä hetkellä Ukrainan tapahtumien takia poikkeuksellisen jännittyneet.

Ilmatilan loukkauksia sattuu silloin tällöin ja tällä kerralla niiden syyksi arvellaan sitä, että venäläiset rahtikoneet väistivät ukkosrintamaa.

Episodi on nolo ja osoittaa, että kaikki ei ole aivan kunnossa. Luotettava tieto ei kulje riittävän nopeasti eri viranomaisten välillä. Siksi poliitikkojen olisi maltettava antamasta hätiköityjä lausuntoja, joita myöhemmin joudutaan oikomaan ja perumaan. Vastuullisten poliitikkojen tietojen on oltava yhteneviä viranomaistiedon kanssa.

On selvää, että puolustusvoimien ankarat säästöt heijastuvat kaikkeen, myös ilmavalvontaan. Moneen kertaan leikattu budjetti ei mahdollista aivan kaikkea, mitä täydelliseen ilmatilan ja rajojen valvontaan kuuluisi.

Sekoilu on kolhu myös uskottavalla maanpuolustukselle, jonka nimiin vannotaan lujasti. Tämän tapauksen jälkeen suomalaisten ei kauheasti kannata pilkata ruotsalaislentäjiä, jotka viime vuonna eivät reagoineet mitenkään, kun aseistetut venäläishävittäjät koukkailivat Ruotsin ilmatilassa.